Mitä meille kuuluu? (Arki, treenit, koira)

Ajattelin kirjoittaa nyt pitkästä aikaa kuulumisia -postauksen. Hetki on kulunut kun viimeksi olen kirjoitellut ihan vaan kuulumisista. Koostan tähän nyt noista kolmesta eri aihealueesta kuulumiset. Siinä on kolme eri aihetta eli arki, treenit ja tietenkin Tumppi :)

Arki

• Arki sujuu pitkälti oikein mukavasti. Päivät kuluvat töissä ja kotona.
  
  
• Arkea hankaloitti hetken aikaa se, kun auto ei ollut kunnossa. Siitä hajosi ABS-laatikko, jonka takia ei tietenkään toiminut ABS-jarrut eikä luistonesto. Tätä selviteltiin hyvän tovin aikaa. Vika ilmeni vain silloin, kun auto oli lämmin. Jolloin kun lähti aamulla ajamaan töihin niin hyvin toimi ja vielä työpäivän jälkeenkin. Jos siitä tuli suoriltaan lähdettyä vaikkapa kaupoille niin johan taas paloivat ”jouluvalot” kojelaudassa (eli ABS ja luistonesto valo paloivat). Kokeiltiin vaihtaa ABS-anturi mutta se ei tuonut toivottua tulosta. Jolloin siitä vaihdettiin ABS-laatikko. Se löytyi onneksi nopeasti käytetystä autosta ja saatiin toimimaan autoomme. Nyt ollut kaikki kunnossa. Kyllä vaan huomaa, miten hankalaa on olla ilman autoa, kun on tottunut siihen että auto on olemassa. Toivottavasti nyt kestää hetken aikaa ilman suurempia haasteita. Noh, autot ovat autoja.
  
  
• On ollut todella ihanaa, kun tuli kunnolla lunta ja pakkasta. En muistakkaan näin lumista talvea täällä Turussa ollessa. Luminen metsä on vaan jotain niin kaunista ja maagista. Tietenkään jatkuva auton lumesta puhdistaminen ja skrapaaminen ei ole aina niin mukavaa. Saatikka sitten jäässä olevat ajotiet. Onneksi kevättä kohti mennää jo kovaa vauhtia. 
  
  
  
  

  

  Auringon säteet ja lumisade

  
  
   
• Blogi täytti tässä mukavasti sen kolme vuotta. Hyvän tovin sitä on ehtinyt blogia pitämään. Huomasin, että tämä kerran kuussa kirjoitustahti on minulle vaan se toimivin. Aina välillä teen suunnitelman, että kirjoittaisin useammin. En vaan osaa suunnitella tätä riittävän hyvin jotta se olisi mahdollista. Olen muuten arjessa niin suunnitelmallinen ja aikataulutettu, että nämä vapaa-ajan hommat jää väistämättä vähemmälle. Aika näyttää mihin suuntaan blogi lähtee menemään.
  
  
• Tänä vuonna haluan kokea ja nähdä uusia juttuja. Harrastaa, treenata, oppia uutta. Viettää aikaa lähimmäisten kanssa, oppia kiitollisuutta ja olla enemmän läsnä hetkessä. Tästä tulee huippu vuosi! :)
  
  
  
  
  
  
  
  
  

Treenaus

• Minulla meni pitkään, että innostuin kunnolla treeneistä. Käydessäni aikoinaan vartijakoulua (kyllä, olen ammatiltani ensin hevostenhoitaja, sitten vartija ja myyjän töitä olen tehnyt jo useamman vuoden) ja siellä tuli treenattua voimankäyttöä niin innostuin todella paljon kotireeneistä. Käytin siihen aikaan hyvää puhelin sovellusta, jossa oli tehokkaita treenejä. Harmillisesti tämä sovellus sitten poistui kokonaan enkä ole löytänyt yhtä hyvää tilalle.
  
  
• Treenailin fyssarin ohjeistuksella hyvän tovin aikaa. Hän laati minulle todella tehokkaan kotitreenin. Oli silti todella vaikea löytää siihen motivaatiota, vaikka kuntoutin polvea ja tavoitteenani oli päästä juoksemaan. En pystynyt polvivaivojen takia juoksemaan pitkään aikaan oikeastaan ollenkaan. Lääkärit sanoivat, että miksi sitten juokset jos et pysty ja se tuottaa kipua. Vasta fyssarille päästyäni aloin saamaan polvea kuntoon ja pääsin palaamaan juoksuharjoittelun pariin. 
  
  
  
  
  
  
  
   
• Kävin tuossa viime vuoden aikana satunnaisesti juoksemassa. Lähellä marraskuuta sain tiedon, että olin voittanut yhden kilpailun kautta paikan juoksukoulusta. Juoksukoulu on nyt alkamassa tässä näillä näppäimillä. Kuinka jännittävää ja mahtavaa!
  
  
• Innostuin tästä todella paljon ja aloin harjoittelemaan juoksua säännöllisen epäsäännöllisesti. Tässä tammikuussa olen säännöllistänyt treenejä, jotta kroppa on valmis tulevaan juoksukouluun. Olen käynyt suunnitelmallisemmin juoksemassa sekä tehnyt kotona kehonhuoltoa. Olen tyytyväinen, kun vihdoin on tulossa jotakin, joka nostaisi juoksuharjoitteluni aivan uusille leveleille! Uskon, että tästä tulee elämäni yksi parhaimmista jutuista, opin oikeaa tekniikkaa ja pystyn järkevöittämään juoksuharjoittelua. Ja mikä parasta, pääsen vihdoin treenaamaan yhdessä ryhmän kanssa, joka on kaivattua vaihtelua tähän ainaiseen töitä ja kotia -arkeen.
  
  
• Talvijuoksuun minun oli pakko hommata nastalliset juoksukengät. Oli aivan liian vaarallista juosta kesäkengällä jäistä tietä pitkin. Sovittelin eri kaupoissa erilaisia nastallisia juoksukenkiä. Päädyin täysin oman tuntuman kautta Ice Bug älynastakenkiin. Uudet juoksukenkäni ovatkin Ice Bug Oribi 3 Bugrip GTX. Istuivat niin hyvin jalkaani ja jo ensihetkistä asti lenkeillä on ollut hyvä ja turvallinen askel. Pito on loistava vaikka aina saa käyttää varovaisuutta kun on jäätä alla. Parhaiten pito toimii lumella mutta jäiset tietkään eivät ole ollut ongelma. Talviset treenihetket ovat olleet huippuja :) 
  
  
  
  
  
  
  
  
  

  

  Uudet kengät testilenkillä..

  
  
  

  

  Yhdessä Tumpin kanssa :)

  
  
   
• Silti vaikka onkin huippukengät ja uudet treenihousut niin motivaatiota täytyy hakea ja kaivaa. Se, että saa itsensä ylös sohvalta ja lähtemään kynnyksen yli ulos lenkille on toisinaan vaikeempaa. Vaikka nyt pystynkin juoksemaan niin silti saan välillä repiä itseäni sinne ylös, ulos ja lenkille. Se, etten aijemmin pystynyt edes juoksemaan, jää kummasti jonnekkin unholaan. Ihmisen mieli on kyllä ihmeellinen. Luulisi, että nyt kun pystyy ja saa niin into puhkuen lähtee tekemään mutta kun ei. Lenkin jälkeen on useimmiten todella hyvä mieli mutta se lähtemisen tuska on välillä aivan mieletöntä.
  
  
   

  

  Uudet juoksuhousut, juoksukengät sekä säärystimet :D

  
  
  
  
• Koiran kanssa on täysin eri lähteä lenkille kun se tulee rutiinina. On syy lähteä joka päivä ulkoilemaan. Rakastan rutiineja, koska asiat vaan sujuvat sen enempää miettimättä. Silti juoksemassa käyminen on itselleni parasta stressinpoistoa. Mieli on seesteinen ja onnellinen lenkin jälkeen. Ihan joka lenkistä ei tule tätä mieletöntä hyvää oloa. Silloin kun se hyvä olo virtaa kehossa niin oikein nautin siitä ja pistän sen mieleen. Haluan muistaa sen tunteen silloinkin kun on vaikeeta ja lenkki maistuu puulta :D Mikään kun ei aina voi olla täydellisen ihanaa. Kehittyminen vaatii sinnikkyyttä ja asioiden toistoa. Kyllä tämä tästä pikkuhiljaa helpottaa. Toivottavasti viimeistään juoksukoulun aikaan.. :D

Tumppi

• Tumpin kanssa sujuu suhteellisen mukavasti. Meillä kävi hiljattain tuttu koirahieroja hieromassa pahimpia jumeja auki. Tumppi oli jumissa lapaluun alueelta, joka heijastui selkäkipuihin. Ontumista on ollut toisinaan mutta nyt on mennyt jo tovin paremmin. Vaikutti kyllä nuo todella liukkaat kelit että koira veti ihan juntturaan.
  
  
• Tumppi on nauttinut ihan täysillä näistä runsaslumisista päivistä. Hän on ollutkin aina kunnon lumifani. Tumppi tykkää pyöriä lumessa ja upottaa päänsä hankeen. Lenkille lähtiessä saakin varautua pukemaan kunnolla päälle, kun Tumppi saattaa tovin viettää aikaa lumessa pyörimiseen ja makailuun. Lumen maistelu on myös yksi mielipuuhista. Tumpin mielestä mikään pakkanen ei ole liian kova, vaan mitä enemmän pakkasta ja lunta on niin sen parempi. Vaikkakin viime vuosina olen pistänyt merkille, että kyllä tämäkin paksukarvainen koira vaan palelee. Ikä tekee ettei lämmönsäätely ole ihan entisellä mallilla.
  
  
  Ruokavaliomuutoksen jälkeen sellainen fanaattinen lumen syöminen on onneksi vähentynyt. Lumen runsas syöminen on viitannut närästykseen.
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
• Ruokapuolella on kuitenkin haasteita. Tumppi lopetti ihan seinään raakaruuan syömisen. Se kaikki ruokintamuutos, joka tehtiin ei ollutkaan Tumpille se mieluisin ruokavalio. En tiedä aiheuttaako raakaruoka närästystä (joka on hyvin mahdollista kun Tumpista on tullut todella närästysherkkä) vai onko se vaan tylsää mössöä mitä mussuttaa, vai mikä siinä on. 
   
• Kokeiltiin, että sopiiko peruna Tumpille vai saako siitä oireita. Kokeilu sujui onneksi hyvin ja päädyimme ottamaan kuivaruokanappulan jälleen kuvioihin mukaan. Sen viime kertaisen laajan nappulatutkimuksen jälkeen otimme kokeiluun Brit Caren viljattoman senioriruuan. 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
  
   
• Nyt ollaan menty uudella ruualla jo tovin aikaan. Alkuun maistui hyvin ja luulin jo että tästä tämä lähtee helpottamaan. Mutta ei. Ruokahaluttomuus jatkui ja jatkui. Kokeilin tehdä niin, että aamulla annoin vaan pelkkää keitettyä seitiä, jos se on se mikä maistuu. Aamulenkin jälkeen annoin vasta isomman aamupalan. Maistui hetken näin ja taas sama homma ettei maistukkaa.
   
• Soitimme eläinlääkäriin, jossa kehotettiin antamaan närästyslääkettä (Antepsin). Sitä saa antaa heidän mukaansa kuukauden verran koiralle. Jos ei lähde sillä helpottamaan niin on vietävä näytille. Kokeilu on parhaillaan käynnissä.
  
  
• Tumpille maistuu kyllä nappulat. Annamme nykyään myöhään illalla pienen iltapalan, eli annamme pienen määrän nappuloita. Ajattelimme sillä helpottaa, ettei vatsa pääse tyhjäksi asti yön aikana. Tyhjä vatsa saa vatsahapot nousemaan ylös ja tuottamaan inhottavia närästysoireita. Toisinaan tämä auttoi mutta edelleen on haasteita. 
  
  
  
  
  
  
  
   
• Tumppi tykkää syödä raakaruuan jäisenä, jolloin olemme antaneet broilerin lihapullia raakana. Eli pelkkää lihaa, koska en tiedä mikä tuossa raakatäysravinnossa aiheuttaa närästystä ja ruokahaluttomuutta. Syötyään parit raakapullat ensin niin maistuu nappulatkin. Ruokaa olen höystänyt myös märkäruualla, joka alkuun maistui ihan superhyvin. Nyt on ollut sen kanssa myös haasteita.
  
  
  
  
  
  
  
  
  
• En tiedä mitä tapahtui minun rohmuroopelle, joka olisi syönyt vaikka koko aika ja ruoka maistui aina superhyvin. Onko paha närästys ottanut vallan vai mikä ihme on. Hampaat on hiljattain tarkistettu. Tumppi ei ole lihonut taikka laihtunut. Tietysti vähentynyt liikunta ja aktiivisuus voi vaikuttaa ettei ole samanlaista ruokahalua. Ehkä elämäntilanteemme kotona on erilaista nykyään ja pitkään jatkunut ihmisten kiire ja stressi on tämän tehnyt. Aika vaan näyttää mihin suuntaan tämä etenee. 
  
  
  
  
  
  
  
   
• Tumppi on muuten oma iloinen itsensä. Virtaa riittää ja lumessa on ihana telmiä. Metsälenkeillä tutkii uteliaasti ympärilleen. Kotona on leikkisä ja haluaa paljon rapsutuksia. Hän on kyllä mitä parhain karvakamu :)

Päivä kerrassaan mennään eteenpäin. Kaikki asiat kyllä selviää ja järjestyy aikanaan :)

 

Ihanaa viikkoa!

 

Terkuin

 

Hanna ja Tumppi

Seuraa meitä!

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Istagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Joulukuun kuulumisia (sekä Petolan pelikasino)

Aika menee kyllä niin kovaa vauhtia eteenpäin. Vaikea kuvitella, että kohta on jo joulu! :)

On ollut äärimmäisen haastava kuukausi takana. Ehdin ensiksi olla kuumeessa ja sen jälkeen olinkin seuraavaksi flunssassa. Ärsyttävää kerrassaan kun on polven kuntoutus prosessi käsillä ja jouduin sairastelun takia vähentämään venyttelyjä ja jumppailuja. Tiesin kyllä, että lepohetki olisi se tärkein asia tässä kohtaan. Aloin olemaan henkisesti väsynyt ja ylistressaantunut kun on niin paljon ollut kaikkea. Noh kaikkea ja kaikkea. Arkea lähinnä mutta siinäkin on aina omat miettimisensä ja tekemisensä. Kertoilen myöhemmin lisää tuosta polven kuntouksesta. Nyt haluan kertoilla meidän kuulumisista :)

Sää on ollut vaihteleva. Toisinaan on sulaa ja lämpöasteita. Metsä on ollut ajoittain kurainen ja syksyisen oloinen. Välillä liikkuminen on haastavaa kun haluaa päästä metsälenkille ja jalkaan sattuukin lenkkarit. Useimmiten jos tiedän lähteväni metsään lenkkeilemään niin laitan vedenpitävät kengät jalkaan. Välillä päätän lenkkireitin vasta liikkeellä ollessa ja käykin näin. Siinä saa tarkkaan katsoa mihin astuu kun itse vihaan eniten sukkien kastumista :D Tumppi ei juurikaan stressaa mihin tassuillaan astuu ja on ollut kyllä sellainen kuratassu ja kuramassu. Tumpilla on vaan ärsyttävä tapa syödä koko aika jotakin; kuraa ja multaa, marjoja ja keppejä. En halua, että Tumppi koko aika maiskuttaa jotakin kun koen ettei siitä ole herralle mitään hyötyä. Eri syödä tuoreita mustikoita kuin jo vettyneitä mustikoita. Hyhhyh. Reittivalinta täytyy tehdä sen mukaan, jossa polku on edes jokseenkin kuiva niin ei pala käämit Tumpin mutamaiskutukselle. Tärkeintä on kuitenkin päästä rauhoittumaan metsään, jossa saan parhaiten ladattua akkuja ja laskettua stressitasoja.

Onneksi saatiin lunta ja pakkasta tänne Turkuun! Olipas mahtava tunne päästä tallustamaan lumiseen metsään. Se tuntui suorastaan taianomaiselta ja maagiselta. Ihastelin vaan lumen valtaamia puita ja aistin tunnelmaa. Tuntui niin mahtavalta. Metsä oli äärimmäisen kauniina ja valloittavana.

Tumppi rakastaa lunta aivan täysillä. Herrasta on ihanaa pyöriä ja maiskutella lunta. Hän haluaa myös käydä sukeltamassa syvempään hankeen ja nuuskutella metsän eläinten jälkiä. Aina metsälenkeillä Tumppi lähteekin seurailemaan erilaisia jälkiä ja menee ihan omissa maailmoissaan. On se sellainen lumifani :)

Kävin työporukan kanssa picnik-risteilyllä itsenäisyyspäivänä. Oli kyllä mukavaa olla Suomi 100 -risteilyllä. Tunnelma oli loistava. Vaikkakin oli ajoittain sellainen fiilis, ettei oikein tunnu itsenäisyyspäivältä. Laivalla olo on itselle omalla tavallaan niin arkista ja tuttua. Mutta oli silti mukavaa olla hyvässä porukassa ja viettää päivää risteillen. Sää oli kyllä upea, mitä nyt kuvan verran tarkeni kannella olla :) Laivalla oli myös juhlistettu itsenäisyyspäivää erilaisilla koristuksilla. Ainut miinus oli ittellä juuri samaisena päivänä alkanut kurkkukipu joka kieli kyllä tuloillaan olevasta flunssasta. Halusin silti lähteä laivalle nauttimaan aamupalasta ja illallisesta. Reissu sujui kaikesta huolimatta mukavasti.

Kävimme Tumpin kanssa tämän vuoden viimeisellä Petolan pelikasinolla. Ihmisiä riitti kyllä paljon tälläkin kertaa ja oli hyvä tunnelma. Tumppi hurmasi jälleen omalla pelityylillään. Herralla on nimittäin tapana tehdä kaikki omalla tavallaan; heittelemällä. Aktivointipelin kulmasta kiinni ja voimakas heitto pitkin poikin. Silloin irtoaa herkut parhaiten. Tämä näyttääkin hauskimmalta niissä peleissä joissa on siirrettäviä luukkuja taikka sitten kolosia joihin herkkupalat laitetaan. Eipä niistä Tumpille ole juurikaan haastetta. Naureskelimmekin henkilökunnan kanssa kuinka Tumppi on joka kerta nopeampi ja nopeampi. Joskus käy vielä niin, että olemme minuutin verran pelailemassa ja sen jälkeen Tumppi onkin valmis. ”Minuutti ja kotiin” :D Tumpilla ei toimikkaan muut pelit oikein kuin täytettävät aktivointilelut. Parhaita ovat kongit sun muut napakammat lelut. Tärkeintä on kuitenkin, että Tumpilla on hauskaa. Uutuutena tullut pallomeri oli Tumpin mielestä vähän tylsä ja herra halusikin heti päästä tuttujen aktivointipelien kimppuun. 

 

Ensivuoden alusta pelikasinoita aletaan järjestämäänkin kaksi kertaa kuukaudessa. Aikaisempaan kerran kuussa -pelailuun lisättiin yksi lisäpäivä. Mahtavaa! Moni muukin pääsee paremmin kokeilemaan ja pelailemaan koiraystävänsä kanssa. Suosittelen tätä kyllä kaikille! Matalan kynnyksen puuhailua ja mukavaa tekemistä koiralle :) Ihana mennä kotiin rauhallisen ja seesteisen koiran kanssa :) Varsinkin tällaiselle sählälle kuin Tumppi niin tämä on äärimmäisen hyvää tekemistä :)

Petolaan voitte tutustua heidän nettisivuillaan;

www.petola.fi

Löydät heidät myös facebookista ja Instagramista :D

https://www.facebook.com/lemmikkitarvikepetola/

Instagram @elaintarvikepetola

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa teille ja tsempit jouluvalmisteluihin! :) 

Terkuin

Hanna ja Tumppi

Seuraa meitä:

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Kesäkuun kuulumiset + pala toukokuulta

Aika on jälleen kerran hurahtanut kuin siivillä. Ajatus on käynyt kyllä monen monta kertaa tänne blogin puolelle mutta energian ja ajan löytäminen on ollut haasteellista. Olen halunnut myös nauttia kesästä ja karsinut näin ollen kaiken ns ”ylimääräisen” pois. Harmillista on kun joutuu tästä blogista sen ajan karsimaan, mutta haluan tuottaa laadukasta tekstiä ja siihen tarvitaan aikaa, motivaatiota ja inspiraatiota. Eiköhän sitä aikaa taas jossain vaiheessa irtoa paremmin :)

Sen verran haluan pohjustaa; jäin tämän vuoden tammikuussa työttömäksi ja siinä välissä hain aktiivisesti töitä. Joka päivä ja koko aika. Pääsin moniin haastatteluihin mutta yksikään ei harmikseni tuottanut toivottua tulosta. Kävin pari kertaa työnhakuneuvojalla jossa laitoimme CV.n uusiksi. Hänen puhuessaan, ettei hopea ole aina huono sija työhaastatteluissa, vaikka se siltä tuntuukin. Usein on vaan tilanteita, joissa työpaikkaan löydetään vieläkin sopivampi hakija, kuin itse oli ollut. 

Alkoi tuntumaan siltä, että eiköhän se oma paikka vielä joskus löydy.

Kunnes onneni kääntyi! Vihdoin ja viimein. Sain kenkämyyjän työpaikan jossa aloitin nyt kesäkuussa. Voi sitä riemun ja onnellisuuden määrää. Kaikki on tuntunut hyvin luontevalta ja helpolta uudessa työpaikassa, aivan kaikin puolin. Olen viihtynyt äärimmäisen hyvin ja tämä on vienyt oman osansa kesäkuulta. Uusi työ tuo mukanaan uudet haasteet ja mahdollisuuden oppia ja kehittyä.

Erikoisinta tässä oli, että juuri sen päivän aamuna, kun tieto työpaikasta tuli, löysin pihaltani neliapilan! Puolisoni heittikin tähän hyvin, että nyt ainakin saat sen paikan. Olin itse hieman skeptinen että jaa-a saas nähdä. Mutta tässähän kävikin paremmin kuin hyvin :) Joskus tarvitaan ripaus onnea ja jonkun joka uskoo juuri sinuun!

Nyt kerron teille miten meidän kesä on sujunut.

Aloittelimme Tumpin kanssa vähän kesätreenailuja. Kävin kentällä kokeilemassa, miten tokojutut sujuvat pienehkön tauon jälkeen. Tumppi oli oikein innoissaan ja kyllähän vanhat taidot ovat pysyneet tallessa. Omalla pihalla kokeilimme putkitreenejä. Kuvista näkee hyvin, että tämä oli oikein mielekästä vanhalle herralla. Olemmehan harrastaneet aikoinamme agilitya, ja kyllä Tumppi sen muistaa.

Mitäs tehtäis? :D

Tutulla kentällä on kiva treenailla

Hei ei sitä kautta sinne pääse :D

Noin, hienosti!

Kävimme treenailemassa Rally-tokoa, josta ajattelin kertoa teille enemmän toisessa postauksessa :)

Päätimme juuri touko- kesäkuun vaihteessa lähteä käymään Lahdessa. Halusimme lähteä katsomaan, minkälainen meininki tulisi olemaan YleX popissa. Muutenkin olisi ihana nähdä pitkästä aikaan kavereita ja muita tärkeitä ihmisiä. 

Bussimatkan matkaeväs, matkalukeminen ja matkaseura :D

Reissulla ehti hyvin tapaamaan yhteisiä kavereitamme ja sukulaisia. Kävimme myös syömässä ja kakku-kahfeella pikkuveljeni kanssa. Hän pääsi juuri peruskoulusta pois ja päätimme juhlistaa sitä samalla. Juuri saamani tiedon mukaan hän on tuleva lukiolainen. Paljon onnea ja menestystä opintoihin! :)

Tumpin kanssa nautin lenkkeilyistä tutuilla poluilla. Vanhoja muistoja tulvi runsaasti mieleen kun kävelimme yhdessä tutussa metsässä. Voi niitä muistoja ja aikoja.

YleX poppi oli oikein mukava tapahtuma. Tämän ollessa ilmaistapahtuma niin se veti kyllä hyvin porukkaa mukaansa. Meininki ja fiilis oli huippu, ja ilta todella kaunis ja valoisa. Oli ihanaa rentoutua hetki ennen kuin palaisin takaisin Turkuun ja pääsisin aloittamaan uuden työni. Tuskin maltoin odottaa! :)

JVG!

 

Kotona odotti ihana ja uusi arki. Nautin auringosta ja lämmöstä etupihalla ja takapihalla söin monena päivänä lounasta. Mukavaksi arkirutiiniksi muodostui lounassalaatti ja kahvi omalla takapihalla. Aurinko lämmitti ja keräsin paljon energiaa. Ensimmäinen kesä omalla pihalla on kyllä aivan huippujuttu. Ahkeroimme myös aitojen maalauksen parissa, täytyy vaan saaha jälleen aktivoiduttua että saa sen valmiiksi ennen syksyä. Onneksi on hetki vielä aikaa.. :)

Juhannuksena nautimme grilliherkuista ja kutsuimme rakkaan äitini kylään. Säät olivat todella vaihtelevat, toisessa hetkessä aurinko paistoi ja toisessa sateli vettä oikein kunnolla. Mutta olihan se kuitenkin keskikesän juhla, josta tuli nautittua myös rennossa fiiliksessä. Tanssimme tietysti myös Hula Hulaan mukana. Aika huippua kyllä! :D

Littoisten järven lintutornilla

Kesäkuun ehdoton loppuhuipennus oli kuun loppupuolella oleva risteily. Pääsimme lähtemään jo ennestään tutulle laivalle, Viking Grace. Tämä on kyllä äärimmäisen hieno ja miellyttävä laiva. Jossa on tullut oltua jo useampaankin otteeseen. Kerran olin tällä laivalla jopa kaksi risteilyä peräkkäin. Postaus oli ”laivareissu x 2”. Pääset postaukseen klikkaamalla tekstiä.

Minulla on muodostunut tavaksi laittaa kynnet aina kun lähden laivalle. Jotain sinisen sävyä on mukava heittää merihenkisessä tunnelmassa ja siihen jokin kiva glitterlakka päälle. Harvoin tulee arjessa laitettua kynsiä, muutoin kun erikoistapauksissa. Tällaset tuli tällä kertaan laivalle laitettua :) 

Tämä oli meille pieni rentoutumismatka. Kesäkuussa oli kaikkea hässäkkää ja tarvitsimme pienen irtioton arjesta. Mikä onkaan parempi kuin lähteä kotoota hetkeki pois ja nauttia vaan risteilystä. Tuntuikin, että tämä matka palautti mukavasti vaikkakin menomatkalla sain todella kovan päänsäryn. Joko oli niskat niin juntturassa tai sitten iski stressipäänsärky joka tulee yleensä kun kiire ja muu hellittää. Hetken lepo hytissä teki hyvää ja pystyin nauttimaan matkasta ilman häiritsevää päänsärkyä. Kävimme nauttimassa hienot drinksut yökerhossa.

Paluumatka oli lämmin ja aurinkoinen. Vietimmekin sen aika pitkälti kannella. Tuuli teki ilmasta ajoittain aika jäätävän, mutta onneksi lämmin kaakao teki tehtävänsä lämmittämällä mukavasti. Väsymys alkoi painamaan valvomisen takia ja rentoutuminen oli paikallaan. Oli ihanaa olla hetki ajattelematta arjen asioita, vaikkakin ne ajoittain hyppäsivätkin mieleen. Miten onkin haastavaa päästää hetkeksi irti ja vaan nauttia juuri siitä hetkestä. 

Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja mukava. Kyllä risteily on vaan itselle sitä arjen luxsusta ja irtiottoa.

Paljon on ehtinyt tapahtunut mutta juurikin niitä hyviä asioita.

Mukavaa loppuviikkoa ja nauttikaahan heinäkuusta! Toivottavasti on tulossa lämpimiä ja aurinkoisia päiviä :)

Terkuin

Hanna ja Tumppi


P.S. Blogini seurattavissa myös facebookissa! :) Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa