Uusi koti ja joulutunnelmaa

Tovihan tässä ehti vierähtää. Aika on kulunut kuin siivillä uuden kodin kanssa ja laittamista on ollut paljon. Välillä tuntui ettei tästä koskaan saa valmista, työtä vaan oli niin paljon ja ylimääräistä tavaraa löytyi hirmusti. Vaikkakin inventoimme paljon jo edellisessä asunnossamme, silti sitä riittää.

Uusi koti toi mukanaan omat haasteensa ja viehätyksensä. Nautin pitkästä aikaa lenkkeilystä aivan uudella tavalla. Uudet reitit toivat uutta virtaa lenkkeilyyn ja samalla nautin lenkin tuomasta rauhallisesta mielen tasapainosta. Fiilistelin metsää ja sitä kuinka se muuttuu sään ja olosuhteiden mukana. Metsä on ollut todella kaunis ollessaan sadesäässä taikka talvipakkasessa. Luonto luottaa siihen että asiat järjestyvät. Itsekkin hain energiaa ja mielenrauhaa juuri metsästä. Siitä hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta. Tumppikin piti kovasti metsässä liikkumisesta ja uusista reiteistä. Virtaa on tähän herraan tullut paljon lisää. On mukava koluta uusia reittejä kun on koira matkassa. Luontevaa ja sujuvaa.

Nyt kun asumme tasasella eikä ole enää kerrostalon rappua ja hälinää, niin Tumppikin on voinut paljon paremmin. Nilkuttamiset ovat loppuneet ja ylimääräinen sähläily kotona on vähentynyt. Tumppi viihtyy täällä todella hyvin. Varmasti muistelee pentuaikaansa kun herra asusteli rivarissa. Täällä on tuttua ja turvallista. Ihan ensimmäisistä päivistä kun saatiin tavarat tänne, Tumppi hakeutu omalle paikalle sohvan kulmaan. Siellä on hyvä lepäillä ja ottaa päiväunia. Iso herkkuluukin maistui purkamattomien tavaroiden keskellä.

 

Olemme sisustaneet kotia kauniilla asioilla ja esineillä. Nyt olemme laittaneet hieman joulua. Saas nähdä tuleeko tänä vuonna kuinka paljon erilaisia koristeita viritettyä, vai pidämmekö hillityn ja harmonisen kodin. Tietysti joulun punaista olen halunnut laittaa hieman esille. 

Nautiskelin parina aikaisena aamuna bullerproof -kahvista. Hyvin lähti päivä käyntiin ja energiaa riitti!

Joulufiilistä ei ole oikein ollut tänä vuonna. Havahduin siihen kun ystäväni sanoi ettei ole enää kuin viikko jouluun. Olin ihan että mitä. Mihin tämä aika oikein meni. Mutta odotan kyllä näkeväni omia sukulaisiani ja sitä yhteistä aikaa. Tärkein on rakkaiden ihmisten läsnäolo. Siitä se joulun fiilis tulee. Tietysti lahjasuunnitelmat ja paketoinnit herättävät vähän joulun henkeä. Luminen sää olisi kyllä mielekästä, täällä vaihtelee että välillä sataa lunta ja välillä vettä. Noh, näillä mennään.

Tumpin kanssa kävimme tässä viikonloppuna herkuttelemassa jälleen Petolan Pelikasinolla. Oli kyllä mukavaa ja Tumppi oli oikein tyytyväinen. Väsynyt se oli kyllä päivän jälkeen. Varmaan senkin takia kun oli veljet ja isä käymässä täällä. Oli mukava nähdä heitä ennen joulua. 

 

Paljon on kyllä tässä kuussa tapahtunut. Mutta olen todella tyytyväinen ja onnellinen uudessa kodissa, josta alkaa tulla oman näköisemme ja meidän kotimme.

Toivotan nyt teille kaikille oikein mukavaa joulunaikaa ja hyvää joulua! Sekä hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2017!

Kyllä kaikki asiat aina järjestyvät. Siihen on hyvä luottaa.

Jatketaan sitten ensivuonna!

Terkuin

Hanna ja Tumppi

Viikonlopun rentous

Viime viikko menikin rattosasti flunssaa sairastaessa. Siinähän kävi se klassinen kuvio että muuten oli jo parempi olo mutta ääni käheytyi totaalisesti. Ei siinä hirveesti viitsinyt ääni käheenä höpistä, se oli suorastaan mahdotonta. Ei auttanut kuin ottaa lisää lepoa ja malttia. Onneksi äänikin palautui nopeasti takaisin ja pääsin aloittamaan uutta viikkoa paremmissa merkeissä.

Tämä viikko tuli oltua kiinni rutiineissa. Olo oli kyllä väsynyt sairastelun jälkeen mutta sinnikkäästi sitä vaan eteenpäin mennään. Päätin pitää vielä treenitaukoa ettei pääse tulemaan mitään inhottavia jälkitauteja. Salilla en ole käynyt nyt hetkeen ollenkaan koska olen ollut yliväsynyt ja stressaantunut. Salitreenihän auttaisi stressiin koska liikuntahan tutkitusti lievittää stressiä. Mutta silloin kun on yliväsynyt ja täytyy kuitenkin koiran kanssa lenkkeillä ja käy töissä niin olo on vaan liian väsynyt salille lähtemiseen. Täytyisi saada siihen mielekäs rutiini niin tulisi käytyäkkin. Tekosyitä on monia aina, mutta silloin kun on oikeasti väsynyt niin treenistä on vaan enemmän haittaa kuin hyötyöä. Enskuussa alkaakin kyykkyhaaste niin tulee jotain ainakin tehtyä. Katsotaan kuinka tämän haasteen kanssa käy. Viimeksi punnerrushaastetta tehdessäni niin tein ilmeisesti väärällä tekniikalla kun sain olkapään kipeäksi. Se haaste tyssäsi siihen. Lankkuhaasteessa en muista kuinkas kävikään mutta jokin raja siinäkin tuli vastaan. Nyt jos sentään tämän haasteen saisi vedettyä kunnialla läpi niin olisi mahtavaa. Jos ei niin ei sekään ole maailmanloppu.

Pidän paljon erilaisista haasteista ja itseni haastamisesti. Yhden kuukauden verran tein stressinhallinta haastetta, jossa oli tarkoitus joka päivä tehdä jonkinlainen rentoutusharjoitus. Silloin huomasin sen eron itsessäni kuinka olin vähemmän stressaantunut, olin paljon läsnäolevampi ja onnellisempi. Siitä oli minulle suuri hyöty ja olen jatkanut rentoutusharjoitusten tekemistä. Aina on aikaa se 5-30min päivässä vain olla ja levätä. Netistä ja youtubesta löytyy paljon hyviä kuunteluharjoituksia termeillä ”mindfulness” ja ”rentoutusharjoitus”. Kunhan opettelee alkuun oikean hengitystekniikan ja malttaa rauhoittua niin hyvä tulee. Olen toteuttanut ajoittain hengittämiseen keskittymistä myös silloin kun on jokin jännittävä ja stressaava tilanne. Ihan vielä en siinä onnistu mutta ehkä jonakin päivänä.

Tämän viikonlopun pyhitin suoraan levolle. Puolisoni lähti hiihtolomansa kunniaksi reissun päälle tapaamaan ystäviä ja sukulaisia. Itse jäin Tumpin kanssa kotiin. Mielestäni nämä hetket kun on kahdestaan koiran kanssa kotona, ovat hyvää aikaa tehdä itselleni mieleisiä asioita.

Yhtenä myöhäisenä iltana lähdin hyvän kaverin kanssa pitkälle lenkille. Oli rentouttavaa kävellä ja vaihtaa kuulumisia. Emme olleet nähneet moniin kuukausiin jolloin juttuakin riitti mainiosti. Vapauttavaa ja rentouttavaa. Kyllä vaan toisen seura tekee itselle hyvää. Tämän pitkän lenkin jälkee oli hyvä rentoua hetkeksi sohvalle, ja sen Tumppikin teki.

Tässä lauantaiaamuna olin äärimmäisen väsynyt. Ulkona oli mitä mainoin sää niin halusin napata kameran matkaan aamulenkille ja lähteä kuvaamaan kaunista päivää. Siinä samalla lenkkeillessäni läheisen kentän ohitse, sain ajatuksen että miksen voisi samalla käydä Tumpin kanssa vähän treenailemassa. Meillä on tapana tehdä pieniä tottelevaisuusjuttuja kentällä kesä-aikaan, koska koiran kanssa yhteinen tekeminen on todella tärkeetä. Koirat kaipaavat virikkeitä ja aivo- sekä nenätyöskentelyä. Teimme herkunpiilotus harjoituksen jossa vähän matkan päähän käyn viemässä herkun paikoilleen. Tumppi odottaa ”paikka” -käskyn alla, välillä käy toki niin että lähtee paikoiltaan ennen aikojaan mutta sitten vaan palautetaan koira takaisin. Ei se sen vakavempaa. Sen jälkeen lähetetään koira ”etsi” -käskyllä menemään ja annetaan työskennellä. Tumpille oli kyllä haastavaa löytää hangesta herkkuja. Ihan erilaista kuin metsästä tai kesä-aikaan hiekkakentältä etsiä, koska herkut ovat paremmin näkyvillä. Lumi peittää hyvin tuoksut sun muut alleen. Mutta hyvin Tumppi pärjäsi, hyväkin saada herralle haastetta. 

Huomenna sunnuntaina täytyy hieman kotihommia tehdä uutta alkavaa viikkoa varten. Nyt on ainakin tullut tehokkaasti ulkoiltua viime viikon sairastelujen jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin jos sitä pääsisi enskuussa jo salillekkin palailemaan.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Hanna ja Tumppi