Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turku. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Hei hei Turku, Tervetuloa..




.. Lahti!






Teemme parhaillamme muuttoa Lahteen. Muutto on jo tämän vuoden joulukuun puolessa välissä. Jännittävää. Mitkä asiat saivat meidät palaamaan takaisin Lahteen? 

Ei ole kauaakaan aikaa, kun vielä sanoin, etten koskaan tule palaamaan takaisin Lahteen.. Että Turussa on kaikki, mitä tarvitsen. Laitan alle muutaman kuvan kauniista kesälomareissustamme, jonka myötä rakastuimme Turkuun ja muutimme tänne..



Ihana loma Turussa, kesällä 2013

 

Lomaan mahtui seikkailuja



Ja jättikukkia



Kuka jättikukkaan kurkottaa.. :D



Vauhdikasta minigolfia




Rakastuimme täysin Ruissaloon ja upeaan mereen


Niin, toden totta. Muutimme Turkuun vuoden 2014 heinäkuun lopulla, eli juuri siinä tulevan syksyn hetkinä. Puolisoni aloitti opinnot, minä en vielä tiennyt, mitä teen. Olimme kaksin. Tai olihan meillä Tumppi ja uusi koti. Sekä uudet, avoimet ja vastaanottavaiset naapurit. Puolison sukulaisperhe. Mutta muutoin, uusi elämämme alkoi Turussa, emmekä olleet yhtään varmoja siitä, tuleeko tästä yhtään mitään.



Eka kesä, kun asuimme Turussa

 
Matkamme Turussa voi alkaa

Tietenkin Tumpin kanssa


Saimme Turulta paljon. Uudet ammatit, työpaikkoja, työkavereita, kavereita, ystäviä, naapureita.. Haasteita, pettymyksiä, onnistumisia. Mutta aina kun kävimme Lahdessa sukuloimassa sekä näkemässä kavereita, tuntui kotiin palatessa siltä, että jotain puuttuu. Meillä oli se oma elämä Turussa, meillä oli se kaikki, mitä olimme halunneet. Mutta puuttui se yhteys lähimmäisiin. Puuttui yhteys ihmisiin, jotka asuivat Lahdessa. Tai olihan yhteys puhelimitse ja viestien välityksellä, mutta ei se vaan riittänyt.



Lahdessa tunsin olevani kotona
 
 
Vuosia kului ja vuosi vuodelta alkoi yhä enemmän tuntumaan, että tämä välimatka kuormittaa liikaa. Olimme liian kaukana. Vaikkei tosissaan välissä ollut kuin suuntaan 3h matka, joku 250km, niin se oli meille liikaa. Tiedän, että joidenkin sukulaiset asuvat vieläkin kauempana. Mutta meille ei enää riittänyt, että kävimme Lahdessa vain kesällä ja jouluna. Että kaikki lomat menivät aina Lahdessa. Halusimme elämältä muutakin. 



Voisimmekohan saada elämältä muutakin?
 

Pitkään taistelin ajatusta vastaan, että en, en ikinä palaa Lahteen. Minulla ei ole siellä mitään muuta kuin kasa pettymyksiä ja huonoja muistoja. Ja niitähän varmasti jokaiselle elämään mahtuu, niin lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen. Lahdessa tapasin kuitenkin nykyisen puolisoni, menimme kihloihin ja muutimme yhteen. Arki koitti vähän liiankin nopeasti ja alkoi tuntumaan myös, että Lahti on meille liian pieni. Että kaikki ovat liiankin lähellä. Halusimme muutosta ja uuden alun kaikelle. Sitä lähdimme Turusta hakemaan, sitä myös saimme. 


Yhteinen taival alkoi Lahdessa
 
 
Turussa tunsin ensi kertaa elämässäni, kuinka yksinäinen olin. Kärsin yksinäisyydestä paljon. Olin liian pelokas tutustumaan uusiin ihmisiin, oli niin vaikea luottaa. Minulla ei ollut silloin vielä työpaikkaa ja ainoat kontaktit olivat ruokakaupan kassahenkilö sekä koirapuiston ihmiset. Sekä silloiset naapurit. Muuten tuntui, että olimme vaan me kaksi ja Tumppi. 


 

Käännekohta tuli elämässäni eteen viime kesänä. Aloin olemaan siinä pisteessä kaiken suhteen, että oli pakko alkaa miettimään, mitä oikein elämältäni haluan. Pysähtyä. 

Käänne tapahtui viime kesälomallani, kun olimme Lahdessa ja lähdimme Thaimaaseen. Muistan ennen Thaimaaseen lähtöä yhden hyvän ystäväni sanoneen, että ”eihän sitä tarvitse kuin sen yhden työpaikan”, kun niin pitkään olin pohtinut, ettemme voi muuttaa koska Turussa on työt. Ja kyllä taistelin silloinkin sitä vastaan, että ei, en voi palata Lahteen, en vaan halua.  

Kuitenkin se yksi asia jäi mieleeni pyörimään. Että onko se työ tosissaan kaiken sen arvoista, että voin olla erilläni läheisistä ihmisistäni, joiden elämässä haluan tosissani olla?






Lahti näytti minulle parhaat puolensa


Asiat menivät vähän miten meni. Meille tuli ilmoitus nykyiseen asuntoomme Turussa, että tähän tehdään iso putkiremontti. Vaihtoehtoina annettiin, että pakkaa keittiön sekä wc.n + kylpyhuoneen, muuttaa väliaikaiseen asuntoon ja muuttaa takaisin remontin jälkeen (väliaikaista asuntoa ei olisi taloyhtiöltä saanut, muuten kuin poikkeustilanteissa..). Tai jää asumaan asuntoon, jolloin sosiaalitilat (keittiö, wc, suihkutilat) on parakeissa. Ehkä joku rohkea olisi lähtenyt kokeilemaan parakkiasumista, mutta emme me seniorikoiran kanssa, joka pelkää poraamista kuollakseen. Oli pakko miettiä vaihtoehtoja, että onko se kaksi muuttoa Turussa vai kertarysäyksellä yhdellä muutolla Lahteen? Voitte tietää vastauksen.

Niin. Lahti kutsuu meitä. Niinhän se sanonta menee että ”ihminen voi lähteä Lahdesta, mutta Lahti ei lähde ihmisestä”. Tätäkin ajatusta vastaan taistelin pitkään, että ei, ei mihinkää Lahteen. Ei ikinä koskaan milloinkaan. Eihän siellä edes ole mitään.. Mutta siinähän se piileekin, että siellä missä ei ole mitään, onkin se kaikki. Kaikki, mitä elämältäni haluan.
 

Turku sekä Lahti - aina sydämessäni


Aika on muuttanut minua sen ajatuksen suhteen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Ennen minulle tärkeintä oli työ ja saavutukset. Nykyään hetkessä eläminen ja läheisten ihmisten kanssa vietetty aika. Aika on niin rajallista ja häilyvää. Mikään kun ei koskaan kaduta niin paljon kuin se, ettei viettänyt tarpeeksi aikaa läheistensä kanssa. Päätin, etten jää sitä asiaa katumaan ja odottelemaan, vaan teemme sen rohkean hypyn ja palaamme takaisin kotiin, Lahteen.

Muutokset pelottaa aina. Muutosvastarinta iskee päälle. Herää isoja kysymyksiä, että:

- Entä jos teemmekin virheen?
- Entä jos muuttaminen Lahteen ei kannatakkaan? 
- Entä jos emme saakkaan sitä Lahdesta, mitä lähdimme 
   hakemaan?
- Olisiko pitänyt antaa Turulle vielä mahdollisuus? 
- Teimmekö Turussa kaikemme? Varmasti kaiken? 
- Yritimmekö oikeasti tosissamme saada elämäämme tänne
   Turkuun?  Rohkein mielin tutustua ja verkostoitua?
- Entä jos emme viihdykkään Lahdessa..?

Näihin kun ei saa vastausta, vaan on kuunneltava sitä sydämen ääntä ja oltava rohkea. Uskallettava tehdä tarvittavia muutoksia. Ei kukaan loputtomasti voi elää vain pelkän työn ja kodin väliä. Ettei elämässä ole mitään muuta. Jotta voin saada sen, mitä haluan, on uskallettava tehdä sitä varten tarvittavat muutokset. Jotta saan ne läheiset ihmiset elämääni, on uskallettava palata. Luotava kokonaan uusi alku ja elämä. Luotettava, että kyllä elämä kantaa.

Koti on siellä missä sydän on. Meidän sydän on Lahdessa.


Haikein mielin jätän Turun tältä erää taakseni, ehkä vielä joskus palaamme.. Tai suuntaamme elämässämme jossain ajanjaksossa jälleen kohti uutta..








 

Rohkein mielin uuteen




 

Terkuin


 


Hanna ja Tumppi







Seuraa meitä!

Istagram @hannahtuulia

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”





P.S. Seuraavan blogitekstin kirjoitankin Lahdessa :)  Uudet tuulet puhaltaa..



keskiviikko 1. elokuuta 2018

Pitkä, kuuma kesä ja kesäloma

Ihanaa! Pääsin toden totta viettämään kunnon kesäloman heinäkuussa. Pitkä loma tuli todella tarpeeseen ja oli ihanaa päästä rentoutumaan kunnolla. Kyllä loma on aina loma. 


Turkin palmut
 
Lomalla viimeinkin :)

Lomakynnet ja lomakahvi :)

Loman aikana vietimme paljon aikaa Lahdessa sekä välissä kävimme Turkissa. Kertoilen tulevissa postauksissa lisää Turkin matkasta, joka sujui oikein hienosti. Niin upea reissu kerrassaan.

Ekat vapaapäivät ja ekan lomapäivän vietimme Turussa. Ekana vapaapäivänä olimme iltalenkillä ja huomasimme yhden heinittyneen kuopan kohdalla kauriin. Hämmennyin, että miksi kauris tuli päiväsaikaan noin lähelle asututusta. Olen kyllä nähnyt täällä liikkuvan kauriita mutta ovat menneet todella aikasin aamusta ja kovaa vauhtia ohitse. Toisinaan on kauriit menneet päivälläkin mutta vältelleet ihmisiä.  
 



Tällä kauriilla olikin tämän vuotinen vasa mukana ja tajusin kuullessani outoa eläimen ääntä ettei kaikki voi olla nyt hyvin. Menimme katsomaan, mikä ihme heinikossa oikein on ja löysimme pienen vasan sotkeutuneena heiniin kiinni. Autoimme sen verran, että vasa pääsi irti muttei odotuksestani noussutkaan ja lähtenyt karkuun. Surukseni vasa kulki maata pitkin eikä päässyt nousemaan. Soitimme avuksemme Turun eläinhoitolan hoitaja, joka saapui nopeasti paikalle. Hän nosti vasaa joka huusi niin surkeana kovista kivuista. Harmiksemme ei ollut mitään tehtävissä kuin päästää vasa kärsimyksistä vihreimmille niityille (tähän tuli apuun riistanhoitaja). 



 

Olin kuitenkin ylpeä, etten kävellyt vaan ohi vaan pystyin auttamaan pientä. Vaikkei lopputulos ollut ihan niin onnellinen kuin olisin toivonut.

Ekana lomapäivänä suuntasimme Turun linnalle. Linnalla järjestettiin turnajaisten euroopanmestaruuskilpailut. Tapahtuma oli avoin ja ilmainen kaikille. Samaan aikaan Turun linna laitettiin tyylikkäästi teemaan sopivaan ilmeeseen. Löytyi niin markkinoita kuin ruokapaikkojakin.




Ihmisiä riitti todella paljon. Oli mahtavaa päästä mukaan katselemaan ja ihastelemaan turnajaisia. Olen aina haaveillut näkeväni turnajaiset mutten ole kertaakaan päässyt niitä katselemaan. Nyt tuli samalla tunnelmoitua keskiaikasta tapahtumaa kun keskiaikamarkkinat jäivät tänä vuonna välistä.  


 

Oli kyllä niin upeita ratsukoita. Aurinko lämmitti silloin hurjan paljon, voin vaan kuvitella kuinka hiki tuli haarniskat päällä. Paikka oli kyllä todella tunnelmallinen, upeasti Turun linnan maisemissa. 




 

Tapahtumassa järjestettiin sekä Jousting että Skill at Arms kilpailut. Jousting oli sitä perinteistä turnajaistaistelua peitsien ja kilpien kanssa, jota olimme nyt katsomassa. Kilpailutilanteessa oli tarkoitus osua peitsellä vastustajan kilpeen. Mitä enemmän oma peitsi rikkoutui niin sen paremmin sai pisteitä. Kilpailussa ei ole tarkoitus pudottaa vastustajaa hevosenselästä. Haarniskassa lämpö voi nousta peräti 70 asteeseen. Laji vaatii todella paljon harjoittelua ja kovaa kuntoa. 

Tässä toisessa lajissa, Skill at Arms, on tarkoitus edetä hevosen kanssa radalla jossa mm. silvotaan päitä miekalla ja pistetään vihollisia kuoliaaksi kentällä. Tämä laji vaatii äärimmäistä ratsastustaitoa sekä hevosen hallintaa. Tämä olisi ollut varmasti mielenkiintoista katsottavaa. 

Tapahtumasta voi käydä lukemassa lisää sivulta: https://www.tournament.fi/




Näiden jälkeen oli aika pistää koti kuntoon, tavarat kasaan ja aloittaa matka kohti Lahtea. Tumppi oli jälleen intoa täynnä kun pääsi reissuun. 


Automatkalla ehtii hetken ottaa lepoa
 

Lahdessa tuli vietettyä aikaa äidin sekä kavereiden kanssa. Kävin Tumpin kanssa lenkillä vesijärven tuntumassa. Tumppi tykkää niin paljon kun pääsee järveen kahlailemaan. 




 

Puolison kanssa kävimme lenkillä vanhoilla kotikulmillamme. Hetken muistelimme mennyttä aikaa ja fiilistelimme historian havinaa. Muistelin, kuinka olin tutulla pururadalla taittanut viiden kilometrin juoksulenkin. Silloin oli ollut hellettä mutta päätin juosta sen silti. Ja pärjäsin hienosti. Muistelin myös, kuinka kuljin yhdessä Tumpin kanssa pitkin ja poikin. Miten paljon tuli silloin lenkkeiltyä. Vanha työmatkakin herätti muistoja, kun työpaikka oli kävelymatkan päässä. Niin kauan on kulunut aikaa ja niin moni asia on muuttunut. Ensin oli Lahti ja nyt on Turku. Niin se elämä vie vaan eteenpäin, hyvään ja parempaan suuntaan.



Radiomastot



Upea auringonlasku vesijärvellä oli vaan niin kaunis. Kuvassa minä ja koira, yhdessä aina. Parhaat ystävät. Elämäni koira.










Näiden jälkeen suuntasimme kohti Turkin matkaa. Kerron siitä lisää myöhemmin :) Nyt kerron alle loman loppupätkän tunnelmista.

Palattuamme Lahteen halusin hetken lepäillä. Vatsa oli mennyt matkalla hieman ympäri ja halusin päästä äkkiä kuntoon. Tumppi oli isäni luona hoidossa ja sain kunnolla levättyä ja paranneltua itseäni.

Äitini voitti upean puhdistamon tuotepaketin. Teimme äidin kanssa yhdessä rasvakahvia pakurikahvista. Oli kyllä mielenkiintoinen kokemus. Maistelimme chia siemeniä ja kokeilin laittaa niihin marjoja joukkoon. Varmaan kestää hetki ennen kuin maku tottuu. Valmistimme smoothien kollageeni beauty -jauheesta. Tämä oli kyllä hyvää mutta hetki menee tässäkin kun makuun tottuu. Todella hyviä tuotteita ja puhdistamon tuotteet on kyllä ehdottomasti parhaita. Tekee niin hyvää keholle ja mielelle. 


Puhdistamon tuotteet


Vahva suositus Five am Coffee -kahvipavuille. Pakurikahvi on myös hyvää kunhan makuun tottuu. Ja rasvakahvi kannattaa ottaa testiin kun kokee tarvitsevansa virtaa ja energiaa. Itse teen rasvakahvin blenderissä näin: 

Keitä kuppi kahvia (mielellään tietysti Five am coffee -kahvipavuista jauheutusta kahvista)
Joukkoon mct-öljy, kookosöljy sekä voi. 
Sekoitus tasaiseksi.
Nauti!

Määränä olen käyttänyt teelusikallinen per öljy ja rasva. Tomi Kokolla on tähän huippuohje jos haluaa sitä lähteä kokeilemaan. Käykäähän vilkaisemassa sivulta:
https://tomikokko.com/2015/07/30/five-am-coffee/


 
Rasvakahvilla virtaa ja energiaa päivään!

Suuntasimme vielä avoimien ovien päiville Kotiniemen siirtolapuutarhaan. Tapahtumassa oli todella paljon osallistujia ja aurinko lämmitti voimakkaasti. Hyvin oli järjestetty lounaat ja löytyi niin kirpputoria, arpajaisia kuin vastapaistettuja lettujakin. Vesipisteitä oli hyvin laitettu ja pidettiin hyvää huolta kävijöistä. Oli mukava käydä tutustumassa toimintaan. Siitä suuntasimmekin läheiselle rannalle nauttimaan päivää. Kyllä Suomen kesä on sitten niin upeaa aikaa.







Kunnes koitti aika palata takaisin kotiin. Olimme olleet reissun päällä 17 päivää, joista se 7 päivää kului Turkin matkalla. Muutoin olimme Lahdessa ja oli kyllä vapauttavaa olla poissa kotoota. Kotiin paluu oli jälleen haikeeta vaikkakin samaan aikaan todella helpottavaa. Oma koti on aina koti. Oli niin ihanaa palata kotiin ja olla kotona. 



Jälleen kotona

Upean värinen taivas
 

Aloitimme arkeen paluuta käymällä kaupassa ja hoitamalla kotia kuntoon. Koti oli toden totta kuumentunut pitkän poissaolomme aikana. Siinä kun ulkona ja sisällä on sama lämpötila niin ei enää huumori niinkään irronnut. Tumppi oli todella tyytyväinen omassa kodissa ja halusi päästä omalle pihalle ottamaan aurinkoa. On hän melkoinen vanha herra.


Kyllä täällä tarkenee :D

Loma teki todella tehtävänsä ja on ihana palata pikkuhiljaa takaisin arkeen ja omiin rutiineihin. On se arki sitten niin mukavaa kun siitä osaa nauttia ja rakentaa elämän mieleisekseen. Lomalla on mukavaa mutta niin on myös arjessakin. Arki ja omat rutiinit ovat vaan parhautta. 

Ikean herkkuleivos. Hemmottelua kotiin paluun kunniaksi :)
 




Mukavaa päivää!








Terkuin




Hanna ja Tumppi






Seuraa meitä:

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”