perjantai 29. syyskuuta 2017

Kaunis ja inspiroiva syksy

Syksyllä herää aina uusi inspiraatio. Nykyään kun on alkanut ottamaan enemmän irti hetkistä niin tuntee saavansa enemmän irti myös syksystä. Läsnäolon voima. Nyt kun olen tietoisesti alkanut liikkumaan rauhallisemmin ja stressiä lievittäen niin kyllä elinvoimakin on lisääntynyt.

Rakastan niin paljon kävellä ja liikkua metsässä. Keväällä ihastelin luonnon heräämistä uuteen ja nyt syksyllä ihastelen luonnon omaa väritaidetta. Ihanan rauhoittavaa on kuunnella lehtien havinaa, ihastella värejä. Nähdä joka kerta metsä erilaisena ja eri näköisenä. 



 

Parhainta on tietysti yhteiset lenkkihetket rakkaan koirani kanssa. Kuljemme rauhallista tahtia pitkin metsäpolkuja. Tumppi käy välillä nautiskelemassa vielä viimeisistä mustikoista. On se kyllä sellainen herkkusuu! Metsään kun mennään niin aina ekana on mielessä vaan mustikat. Tumppi voisi herkutella siellä vaikka koko päivän. Luonnon omia superfoodeja. 

Ihana metsäpolku. Ja mustikoita syövä koira :D

Matka jatkuu :)





On ollut kyllä todella mahtavan aurinkoinen syksy. Tuntuu, että aurinkoa on nyt riittänyt ja ollut myös lämpimiä syyspäiviä. Lenkkeily on mukavaa myös hieman viileämmässä säässä – kunhan päällä on lämmin huppari ja kaulahuivi. Lapaset täytyi jo kaivaa talvisäilöstä, sormeni ovat vaan niin yliherkät kylmyydelle. Sormet kuivuu ja kohmettuu ihan toden teolla. 



Metsästä saa niin paljon hyvinvointia. Huomaa kuinka stressitasot laskevat ja mieli rauhoittuu. On vapauttavaa olla vaan hetki. Aistia ja kuunnella metsän eri värejä ja ääniä.

Tuntuu välillä, että lenkkeily on itselle kyllä se ehdoton henkireikä. Kun pääsee ulos raittiiseen ulkoilmaan, niin huomaa kuinka ajatuskin liikkuu paremmin. On paljon vapautuneempi olo, paine ja stressi helpottaa, keho saa hyvinvointia. Nykyisessä suorituskeskeisessä maailmassa on pakkokin löytää itselle ne keinot hallita sitä vallitsevaa stressiä. Itse virityn liiankin helposti stressin tunteeseen, liiallinen kiire ja liian monta asiaa kerralla tekevät olemisesta haastavaa. 





"Joko jatkettais matkaa?" :D
 

Ajoittain ärsyttää se tunne, kun pää on ihan jumissa. Vaikka kuinka yrittäisi ajatella ja olla luova, niin päässä vaan jyllää kaikki ajatukset solmussa. Muisti pätkii, ajatus katkeilee eikä energiatasotkaan ole entisellään. Tähän vallitsevaan, liialliseen stressiin olen halunnut löytää ratkaisun. Tietoisesti rauhoittua. Ettei tarvitse aina suorittaa jotakin. Olen tyytyväinen löydettyäni meditaation, siihen yhdistettynä joogan ja rauhalliset metsälenkit. Ajan myötä haluan uskoa, että pystyn vieläkin paremmin hallitsemaan sitä liiallista kiirettä. Pystyn paremmin ottamaan ja antamaan aikaa itselleni, kuuntelemaan kehoani, olemaan armollisempi.


"Find your balance"


Nyt haluan hetken nauttia kauniista syksystä.











Ihanaa syksyn aikaa teille kaikille!



 Terkuin




Hanna ja Tumppi


keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Hiustyylit eri vuosina (vuodesta 2008-2017)

Minulla on hiustyyli muuttunut moneen kertaan. Tai ei niinkään malli vaan hiusten pituus ja väri. Jotenkin se, että kun en muuten oikein meikkaile juurikaan muutoin kuin töihin ja juhliin niin hiuksissa olen halunnut räväyttää. Tässä on katsaus minun hiustyyleihin.


Nykyhetki, syyskuu 2017
 


Peruskoulun päättäjäisissä näytin tältä. Hiuksissa vielä oma värini.


Peruskoulun päättäjäiset, kesä 2008

Kun lähdin opiskelemaan hevostenhoitajaksi, niin jossain vaiheessa taisin värjätä tummaan mahonkiin hiukseni. Äkkiähän väri haalenee kun eteenpäin mennään. Kesälomalle päästessä väriä ei enää juurikaan ollut hiuksissa. 


2008

Huh mikä vuosi ja kesäloma odottaa :D - 2009

Tämän värjäilin jossain vaiheessa opintojeni aikana, en vaan saa millään mieleeni koska tähän päädyinkään.
Ihana Tumppi <3


USA.n matkalla kun olin niin hiukseni hieman lyhenivät. Perusväri oli päässä koska se on niin helppohoitoinen. Halusin mahdollisimman pienen hius-stressin. Enhän kyllä muutenkaan ole pahemmin hiuksistani stressaillu, suorat kuin mitkäkin että siinähän ne on hyvin kulkeneet mukana :D
Minä, varsa ja suuri maailma. Syksy 2010


Suomeen palatessani päädyin laittamaan hieman eri sävyä hiuksiin. Alkuun oli varmaan jälleen mahonki.




Opinnot kun päättyivät niin hiuksissa oli tumman ruskeaa sävyä.


Tuore hevostenhoitaja, kesä 2011

2011
  
Tavatessani nykyisen puolisoni ja hiuksissa taisi silloin olla tummaa mahonkia. 


2011

Syksy 2011

Puolisoni serkun häät. Talvella 2011

Tämä vaaleni jälleen lähelle omaa väriäni. Hiustyylikin muuttui kun halusin leikata toisen puolen hiuksista lyhyeksi. Kävin toki parturilla etten ihan lähtenyt omin päin leikkelemään. 


2012
 
Puolisoni ehdotuksesta päädyin värjäämään punaiseksi, ja tästä tuli ehdoton suosikkivärini. Tämä oli päässäni monen monta vuotta. Väri vaalenee kyllä äkkiä. Halusin tänne Turkuun muuttaessamme myös punaisen sävyn hiuksiini.


Syksy 2013


Syksy 2013

Kesä 2014

Ensimmäinen kesä Turussa, 2014

Hiukseni vaalenivat, tämän jälkeen minulle tuli jälleen tumma kausi päälle. Piti värjätä tumman ruskeaksi mutta tämä sävy on uhkaavasti kyllä musta. Noh, menihän tämä kyllä aikansa.


2014

Kesä 2015

Kesä 2015


Kesä 2015

Muuttumisleikissä hiuksiini tehtiin upea liukuvärjäys. Leikattiin pitkään polkkaan josta tuli ehdoton suosikkini. Ensimmäistä kertaa hiukseni olivat niin lyhyet, etten saanut niitä kiinni ponnarilla. Tämä oli tietty hassua, kun alotin näihin aikoihin salitreenit ja olin tottunut laittamaan hiukset aina ponnarille.


Ennen muuttumisleikkiä, syksy 2015

Jälkeen muuttumisleikin. Syksy 2015 (Tästä lisää myöhemmin :D)

Ihana liukuvärjäys :) Syksy 2015

Annoin hiusteni kasvaa kaikessa rauhassa ja väri lähti vaalenemaan. Upealta näytti mielestäni myös hetkeä myöhemminkin.


Kesä 2016

Kesä 2016
 
Syksy 2016 ja rakas kummipoika <3


Tästä eteenpäin päädyin jälleen värjäysoperaatioon. Silloin taisi tarttua käteen kastanjaa. Tummalta näyttää kyllä aina kaikki sävyt.


2017

2017


Nyt viimeisenä on tämän hetkinen tilanne. Halusin vielä palata punaisten hiusten aikakauteen. Syksyllä iskee aina inspiraatio muuttua ja uudistua :)


Ennen ja jälkeen. Nykyisyys, syyskuu 2017

Nykyhetki, syyskuu 2017
 



Mikä näistä hiustyyleistä sopi minulle parhaiten teidän mielestänne? :)




Terkuin



Hanna ja Tumppi




Seuraa myös;

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

perjantai 8. syyskuuta 2017

Elokuun Lahtireissu (Samalla kertaa kohteena Kouvola)

Kaavailin elokuun alkuun, että haluan päästä käymään Lahdessa. Silloin oli tiedossa rakkaan kummipoikani 1v. synttärit! Suunnittelimme tähän samaan, että haluamme päästä käymään Huutokauppa Keisarilla sekä isovanhempieni luona Kouvolassa.

Nyt kun meillä on oma auto, niin päädyimme tekemään reissun sillä. Aikaisemmin olemme kulkeneet bussilla, joka on kyllä leppoisaa matkustamista. Tuleepahan ajokokemusta samalla kertaa, ja kun kaavailussa on muitakin reissuja, niin taittuu kaikki omalla autolla. 


 

Matka sujui oikein hienosti. Pidimme pari pysähdystä huolto-aseman pihassa. Nautiskeltiin termarikahvit kun oli Tumppi mukana niin ei viitsinyt jättää sitä yksin. Autoonhan ei kesällä saa koskaan jättää koiraa. Lämpötilat nousevat huimiin lukemiin hyvin äkkiä, eikä raollaan oleva ikkuna tähän auta. Tietysti koiran voi laittaa kaupan kulmalle kiinni, mutta meillä se ei onnistu. Tumppi haukkuu niin älyttömästi kiinni ollessaan. Samalla kun pysähtyy niin on hyvä hieman jalotella ja vetristää kroppaa. Tumppi oli kiinnostunut uusista hajuista ja maisemista. 



Väsynyt matkalainen :)



Onneksi meitä oli kaksi. Kaksi kuskia. Itsellä huomasin, että toinen polvi ärtyi ajamisesta sen verran, etten kyennyt itse kunnolla ajamaan. Hyvä siinä kohtaan vaihtaa toinen kuskiksi. Taittuu muut reissut paremmin kun ei riko heti kroppaansa. Tottumaton kun on. Mutta ainahan pidemmillä matkoilla on hyvä jos saa kaksi kuskia, on vireystasot kohdallaan kun toinen saa lepuuttaa aina välillä. Turvallisuus on tärkein osa autoilua.
 



Lahdessa tuli vietettyä aikaa äidin ja kavereiden kanssa. Kävin äidin kanssa ulkoilemassa Vesijärven rantaa pitkin. Oli kyllä kesäinen ja lämmin sää. Silloin ei onneksi satanut vettä, vaikka muutoin näytti sää kyllä hurjalta. Vielä aurinko jaksoi lämmittää ja oli rentouttavaa lenkkeillä. Iltasella oli kyllä todella kaunista.








Kirjottelinkin Huutokauppa Keisarin reissusta jo toisessa postauksessa :) Pääset siihen tekstiin tutustumaan alla olevasta linkistä;

"Käynti Huutokauppa Keisarilla"



Koostan tähän loppupätkään synttärikuulumiset sekä Kouvolan reissun.

Oli ihana päästä käymään rakkaan kummipoikani synttäreillä. Aika on vierähtänyt äkkiä ja jo vuosi tuli pojalla täyteen. Ihanasti ja kauniisti oli kaikki laitettu. Hieno kakku oli jälleen kuten näkyi myös kastejuhlassa. (Käy lukemassa aikasempi postaus, johon sisällytin ristiäistunnelmaa; postaus "Syyskuun kuulumisia" )

Paljon löytyi myös muita herkkuja joita tuli vähän kaikkia maisteltua. Kummipoika oli reippaana juhlissa vaikka välillä täytyi väli-itkut tirauttaa. Hyvin kaikki kuitenkin sujui. Jännittävää varmasti kun on paljon ihmisiä samalla kertaa. Mukava oli päästä tutustumaan myös muihin kummipojan sukulaisiin. Jäi kyllä todella hyvä fiilis juhlista. 


Oma tekemä synttärikortti :)
 
Kiitos suuresti juhlan järjestäjille ja Onnea koko perheelle! <3 :)










Lähdimme seuraavassa hetkessä taittamaan matkaa Kouvolaan. Minulla asuu isovanhemmat Kouvolassa, ja siellä on tullut vietettyä aikaa ihan lapsesta asti. Koko matkan satoi kaatamalla vettä. Ajaminen oli todella raskasta kun täytyi ajaa tarkasti ettei vahingossa ajaudu vesiliirtoon. Matka taittui onneksi hyvin ilman suurempia haasteita. Ensiksi kävimme toisen mummoni luona (isän puolelta). Hän on halunnut aina, että häntä kutsutaan mammaksi. Aika sujui rattosasti Mamman luona ja loppuun söimmekin meille perinteiset Kingis -puikot. Kylläpä tulvi lapsuus muistoja mieleen.

Siitä jatkoimme matkaa äidin puoleisen mummon ja papan luokse. Heillä on nyt ollut vuoden verran siirtolapuutarha. Oli hienoa päästä siellä käymään.

 
Paikkana tämä oli kyllä todella upea. Ihanasti naapureita ja kauniita mökkejä. Pieniä omakotitaloja. Mummoni oli laittanut pihan kauniiksi ja kukat kukkivat parhaimmillaan. Vähän haastava kesä ollut, kun vettä on satanut niin paljon. Kaikkialla muualla, paitsi Turussa. Sattuipa meille loistava kesä :D
No joo palataanpa aiheeseen.




Istuimme sisätiloissa kun taivaalta päätti tulla kunnon vesiryöppy. Tunnelma oli kuitenkin mukava ja saimme perinteisesti mummon laittamaa hyvää ruokaa. Salaatissa oli oman kasvimaan antimia. Kyllä oli hyvää! Kahviteltiin ja herkuteltiin siinä samalla. Veljeni ja puolisoni otti pari erää shakkia papan kanssa. Hyvä se on pelailla niin vähän aktivoi muistia.

Mielestäni oli kerrassaan onnistunut kokonaisuus Kouvolassa. Siinä välissä kävimme haudoilla muistelemassa edesmennyttä <3

Näiden tapahtumarikkaiden päivien jälkeen oli ihana päästä palaamaan kotiin tänne Turkuun. Tumppikin oli siitä varmasti samaa mieltä. Meidän reissukoira :)








Terkuin



Hanna ja Tumppi



 
Seuraa myös;

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”