Syksyllä
herää aina uusi inspiraatio. Nykyään kun on alkanut ottamaan
enemmän irti hetkistä niin tuntee saavansa enemmän irti myös
syksystä. Läsnäolon voima. Nyt kun olen tietoisesti alkanut
liikkumaan rauhallisemmin ja stressiä lievittäen niin kyllä
elinvoimakin on lisääntynyt.
Rakastan
niin paljon kävellä ja liikkua metsässä. Keväällä ihastelin
luonnon heräämistä uuteen ja nyt syksyllä ihastelen luonnon omaa
väritaidetta. Ihanan rauhoittavaa on kuunnella lehtien havinaa,
ihastella värejä. Nähdä joka kerta metsä erilaisena ja eri
näköisenä.
Parhainta
on tietysti yhteiset lenkkihetket rakkaan koirani kanssa. Kuljemme
rauhallista tahtia pitkin metsäpolkuja. Tumppi käy välillä
nautiskelemassa vielä viimeisistä mustikoista. On se kyllä
sellainen herkkusuu! Metsään kun mennään niin aina ekana on
mielessä vaan mustikat. Tumppi voisi herkutella siellä vaikka koko
päivän. Luonnon omia superfoodeja.
Ihana metsäpolku. Ja mustikoita syövä koira :D |
Matka jatkuu :) |
On ollut
kyllä todella mahtavan aurinkoinen syksy. Tuntuu, että aurinkoa on
nyt riittänyt ja ollut myös lämpimiä syyspäiviä. Lenkkeily on
mukavaa myös hieman viileämmässä säässä – kunhan päällä
on lämmin huppari ja kaulahuivi. Lapaset täytyi jo kaivaa
talvisäilöstä, sormeni ovat vaan niin yliherkät kylmyydelle.
Sormet kuivuu ja kohmettuu ihan toden teolla.
Metsästä
saa niin paljon hyvinvointia. Huomaa kuinka stressitasot laskevat ja
mieli rauhoittuu. On vapauttavaa olla vaan hetki. Aistia ja kuunnella
metsän eri värejä ja ääniä.
Tuntuu
välillä, että lenkkeily on itselle kyllä se ehdoton henkireikä.
Kun pääsee ulos raittiiseen ulkoilmaan, niin huomaa kuinka
ajatuskin liikkuu paremmin. On paljon vapautuneempi olo, paine ja
stressi helpottaa, keho saa hyvinvointia. Nykyisessä
suorituskeskeisessä maailmassa on pakkokin löytää itselle ne
keinot hallita sitä vallitsevaa stressiä. Itse virityn liiankin
helposti stressin tunteeseen, liiallinen kiire ja liian monta asiaa
kerralla tekevät olemisesta haastavaa.
"Joko jatkettais matkaa?" :D |
Ajoittain
ärsyttää se tunne, kun pää on ihan jumissa. Vaikka kuinka
yrittäisi ajatella ja olla luova, niin päässä vaan jyllää
kaikki ajatukset solmussa. Muisti pätkii, ajatus katkeilee eikä
energiatasotkaan ole entisellään. Tähän vallitsevaan, liialliseen
stressiin olen halunnut löytää ratkaisun. Tietoisesti rauhoittua.
Ettei tarvitse aina suorittaa jotakin. Olen tyytyväinen löydettyäni
meditaation, siihen yhdistettynä joogan ja rauhalliset metsälenkit.
Ajan myötä haluan uskoa, että pystyn vieläkin paremmin
hallitsemaan sitä liiallista kiirettä. Pystyn paremmin ottamaan ja
antamaan aikaa itselleni, kuuntelemaan kehoani, olemaan armollisempi.
"Find your balance" |
Nyt
haluan hetken nauttia kauniista syksystä.
Ihanaa
syksyn aikaa teille kaikille!
Terkuin
Hanna ja
Tumppi