Elokuun Lahtireissu (Samalla kertaa kohteena Kouvola)

Kaavailin elokuun alkuun, että haluan päästä käymään Lahdessa. Silloin oli tiedossa rakkaan kummipoikani 1v. synttärit! Suunnittelimme tähän samaan, että haluamme päästä käymään Huutokauppa Keisarilla sekä isovanhempieni luona Kouvolassa.

Nyt kun meillä on oma auto, niin päädyimme tekemään reissun sillä. Aikaisemmin olemme kulkeneet bussilla, joka on kyllä leppoisaa matkustamista. Tuleepahan ajokokemusta samalla kertaa, ja kun kaavailussa on muitakin reissuja, niin taittuu kaikki omalla autolla. 

 

Matka sujui oikein hienosti. Pidimme pari pysähdystä huolto-aseman pihassa. Nautiskeltiin termarikahvit kun oli Tumppi mukana niin ei viitsinyt jättää sitä yksin. Autoonhan ei kesällä saa koskaan jättää koiraa. Lämpötilat nousevat huimiin lukemiin hyvin äkkiä, eikä raollaan oleva ikkuna tähän auta. Tietysti koiran voi laittaa kaupan kulmalle kiinni, mutta meillä se ei onnistu. Tumppi haukkuu niin älyttömästi kiinni ollessaan. Samalla kun pysähtyy niin on hyvä hieman jalotella ja vetristää kroppaa. Tumppi oli kiinnostunut uusista hajuista ja maisemista. 

Väsynyt matkalainen :)

Onneksi meitä oli kaksi. Kaksi kuskia. Itsellä huomasin, että toinen polvi ärtyi ajamisesta sen verran, etten kyennyt itse kunnolla ajamaan. Hyvä siinä kohtaan vaihtaa toinen kuskiksi. Taittuu muut reissut paremmin kun ei riko heti kroppaansa. Tottumaton kun on. Mutta ainahan pidemmillä matkoilla on hyvä jos saa kaksi kuskia, on vireystasot kohdallaan kun toinen saa lepuuttaa aina välillä. Turvallisuus on tärkein osa autoilua.

 

Lahdessa tuli vietettyä aikaa äidin ja kavereiden kanssa. Kävin äidin kanssa ulkoilemassa Vesijärven rantaa pitkin. Oli kyllä kesäinen ja lämmin sää. Silloin ei onneksi satanut vettä, vaikka muutoin näytti sää kyllä hurjalta. Vielä aurinko jaksoi lämmittää ja oli rentouttavaa lenkkeillä. Iltasella oli kyllä todella kaunista.

Kirjottelinkin Huutokauppa Keisarin reissusta jo toisessa postauksessa :) Pääset siihen tekstiin tutustumaan alla olevasta linkistä;

"Käynti Huutokauppa Keisarilla"

Koostan tähän loppupätkään synttärikuulumiset sekä Kouvolan reissun.

Oli ihana päästä käymään rakkaan kummipoikani synttäreillä. Aika on vierähtänyt äkkiä ja jo vuosi tuli pojalla täyteen. Ihanasti ja kauniisti oli kaikki laitettu. Hieno kakku oli jälleen kuten näkyi myös kastejuhlassa. (Käy lukemassa aikasempi postaus, johon sisällytin ristiäistunnelmaa; postaus "Syyskuun kuulumisia" )

Paljon löytyi myös muita herkkuja joita tuli vähän kaikkia maisteltua. Kummipoika oli reippaana juhlissa vaikka välillä täytyi väli-itkut tirauttaa. Hyvin kaikki kuitenkin sujui. Jännittävää varmasti kun on paljon ihmisiä samalla kertaa. Mukava oli päästä tutustumaan myös muihin kummipojan sukulaisiin. Jäi kyllä todella hyvä fiilis juhlista. 

Oma tekemä synttärikortti :)

 

Kiitos suuresti juhlan järjestäjille ja Onnea koko perheelle! <3 :)

Lähdimme seuraavassa hetkessä taittamaan matkaa Kouvolaan. Minulla asuu isovanhemmat Kouvolassa, ja siellä on tullut vietettyä aikaa ihan lapsesta asti. Koko matkan satoi kaatamalla vettä. Ajaminen oli todella raskasta kun täytyi ajaa tarkasti ettei vahingossa ajaudu vesiliirtoon. Matka taittui onneksi hyvin ilman suurempia haasteita. Ensiksi kävimme toisen mummoni luona (isän puolelta). Hän on halunnut aina, että häntä kutsutaan mammaksi. Aika sujui rattosasti Mamman luona ja loppuun söimmekin meille perinteiset Kingis -puikot. Kylläpä tulvi lapsuus muistoja mieleen.

Siitä jatkoimme matkaa äidin puoleisen mummon ja papan luokse. Heillä on nyt ollut vuoden verran siirtolapuutarha. Oli hienoa päästä siellä käymään.

 

Paikkana tämä oli kyllä todella upea. Ihanasti naapureita ja kauniita mökkejä. Pieniä omakotitaloja. Mummoni oli laittanut pihan kauniiksi ja kukat kukkivat parhaimmillaan. Vähän haastava kesä ollut, kun vettä on satanut niin paljon. Kaikkialla muualla, paitsi Turussa. Sattuipa meille loistava kesä :D

No joo palataanpa aiheeseen.

Istuimme sisätiloissa kun taivaalta päätti tulla kunnon vesiryöppy. Tunnelma oli kuitenkin mukava ja saimme perinteisesti mummon laittamaa hyvää ruokaa. Salaatissa oli oman kasvimaan antimia. Kyllä oli hyvää! Kahviteltiin ja herkuteltiin siinä samalla. Veljeni ja puolisoni otti pari erää shakkia papan kanssa. Hyvä se on pelailla niin vähän aktivoi muistia.

Mielestäni oli kerrassaan onnistunut kokonaisuus Kouvolassa. Siinä välissä kävimme haudoilla muistelemassa edesmennyttä <3

Näiden tapahtumarikkaiden päivien jälkeen oli ihana päästä palaamaan kotiin tänne Turkuun. Tumppikin oli siitä varmasti samaa mieltä. Meidän reissukoira :)

Terkuin

Hanna ja Tumppi



 

Seuraa myös;

Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Instagram @hannahtuulia

Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”

Lahtireissun tunnelmia

Olen asustellut Lahdessa tai oikeastaan tarkemmin sanottuna Nastolassa koko lapsuuteni. Lahti oli aina läsnä jossa vietimmekin paljon aikaa kun ei Nastolassa ollut juuri muuta kuin peruspalvelut. Mutta Nastolassa oli parhaat metsät, järvet ja luonto. Sitä jäin kaipaamaan kun asetuin puolisoni kanssa ensimmäiseen yhteiseen kotiimme Lahdessa. Mutta kaikkeenhan tottuu. Aika vei meitä kuitenkin eteenpäin ja ihastuimme kauniiseen Turkuun. Turun historiallinen maisema, Aurajoki, Tuomiokirkko ja kaikki kiehtoivat paljon. Olen viihtynyt Turussa ensihetkistä asti, minulla on täällä hyvä olla ja olen onnellisempi kuin koskaan. Mutta, kaikki kaverit ja sukulaiset jäivät hämeeseen niin on välillä sitten itse matkustettava heitä tapaamaan. Olemme käyneet Lahdessa viimeksi kun oli kummipoikani ristiäset (siitä löytyy postaus tästä). Voi että kun aika juokseekin! Oli todella mahtavaa päästä vihdoin ja viimein käymään Lahdessa. Olenhan kuitekin Lahest.

Tumppi oli todella onnellinen kun pääsimme vihdoinkin lähtemään reissuun. On tämä vaan sellanen reissukoira että innostuu kun pääsee hyppäämään bussiin taikka autoon. Bussilla matkasimme kohti Lahtea, ja Tumppi ihmetteli koko matkan että jokos oltais perillä. Hassua oli kun yleensä Tumppi rauhottuu ja käy lattialle nukkumaan. Mutta nyt herra katseli tomerasti ympärilleen, rauhoittuen vain hetkeksi makuulleen. Perille päästyämme Tumppia tuskastutti odottelu ja menimme hetkeksi Lahden rautatieasemalle odottamaan. Tumppi alkoikin siellä sitten louskuttamaan turhautumistaan ja koko halli raikasi. Oli pakko paeta pihalle tuulettumaan – ulkolämpötila oli kyllä todella kylmä verrattuna leutoon Turkuun!

Lämpötilat hipuivatkin -20 astetta. Hyr! Vaikka olenkin tottunut kylmiin talviin niin tämä pakkanen otti hetkittäin huumorin päälle. Vaikka kuin toppasi päällensä vaatetta niin meinasi naama jäätyä, huulet halkeili ja olo oli kyllä niin järkyttävä. Tumppia ei pakkaset hetkauttaneet, hyvä vauhti säilyi ja koveni vaan mitä enemmän oli pakkasta mittarissa. Onneksi kovia pakkasia ei jatkunut niin kovin pitkään.

Kävimme ihastelemassa vesijärveä ja jäätä. Oli todella huippua kävellä jään päällä! Ja nähdä kuinka monet muutkin olivat tulleet nauttimaan jäästä, niin lenkkeilen, hiihtäen, luistellen ja varjoliitäen. Varjoliitäjät olivat kyllä ihan mahtavia! Näytti kyllä niin hienolta. Tumppi kirmaili pitkin jäätä ja välillä heittäytyi lumeen pyörimään. On tämä herra sellanen lumifani! Juoksenteli jäällä kuin nuori koira. Kyllä lämmitti mieltä.

Maisemanvaihdos piristi kummankin mieltä. Kiipesimme mäkiä, kävelimme jäällä, tarvoimme metsässä ja ihastelimme luontoa. Teimme pitkähköjä lenkkejä ja kyllä oli itsellä jalat hellänä. Jyrkät mäet saivat aikaan mukavan poltteen reisiin ja sykkeen kohoomaan. Nyt onkin hyvä hetki valmistella kroppaa tuleviin juoksutreeneihin. Pohjakunto on hyvä rakentaa ja pitkät lenkit ovat tässä oivana apuna. 

Oli ihanaa nähdä omaa kummipoikaa joka oli jo puolivuotias. Iso poitsu. Kävin ystävän kanssa kahvilla ja pyörimme kaupoilla. On aina ihana viettää aikaa tärkeän ystävän kanssa ja olla mukana kummipojan elämässä. Vaikka välillä tämä välimatka rassaa ja painaa mieltä niin tuntuu hyvältä huomata ettei välimatka ole muuttanut välejä hyvään ystävääni. Voimme edelleen nauraa ja muistella opiskeluasioita, jutella tulevasta ja menneestä. Onneksi nykyään on hyviä kanavia, joilla pitää yhteyttä rakkaisiin ihmisiin. Välimatka on hidaste, ei ongelma.

Vietimme samalla puolisoni valmistujaisia. Joimme kakkukahvit ensin hänen vanhempien kanssa ja seuraavana päivänä omien isovanhempieni kanssa. Mummoni oli leiponut hienon kakun joka oli todella maukas. On hienoa kun toiset osaavat tehdä niin hienoja leipomuksia. Voi että, kumpa itsekkin joskus oppisi leipomaan. Opettelustahan se on kiinni. Minulla on ollut tapana vaan epäonnistua leipomuksissa niin jääny pieni kammo. Noo, kaikki aikanaan.

Ehdin reissun aikana tapaamaan monia eri ihmisiä. Näin vanhempiani, isovanhempia, kummipoikaa, ystäviäni, puolisoni sukulaisia ja vanhempia. Sen kerran kun Lahteen asti suunnistaa niin on hyväkin ottaa ajasta kaikki ilo irti.

Viimesenä Lahtipäivänä kävimme vielä järven jäällä ja Tumppi innostui pyörimään kunnolla lumessa ja nauttimaan päivästä. Aurinko paistoi oikein kauniisti ja lämmitti. Tuntui ihan keväiseltä ja fiilis oli mahtava. 

 

Kotiin oli ihana palata. Oma koti on aina oma koti. Oppi taas arvostamaan oman kodin tuttuutta ja arkea, kun oli hetken aikaa muualla. Tumppikin oli aivan riemuissaan ja juoksi pitkin kämppää intoa puhkuen. Herra oli kuitenkin väsynyt reissusta ja suunnistikin omiin tuttuihin paikkoihinsa nukkumaan. Ihana kotiin paluu ja paluu takaisin arkeen.

Terkuin

Hanna ja Tumppi