keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Jooga tekee hyvää mielelle ja keholle

Aloitin joogan harrastamisen suunnilleen neljä vuotta sitten. Olin alkuun täysin hukassa koko lajin kanssa mutta jokin tässä kiehtoi mieltä. Oliko se joustavuus, rentous, mielen ja kehon tasapaino vai kaikki nuo yhteensä. 



 
Jooga alkoi samoihin aikoihin kun aloitin työt ensimmäisessä työpaikassani. Ja olin muuttanut pois lapsuuden kodistani ja juuri muuttanut yhteiseen kotiin puolisoni kanssa. Olin ylistressaantunut kaikista muutoksista ja keho sekä mieli kävivät ylikierroksilla. Vaikka makailin pelkästään sohvalla niin syke hakkasi hulluna ja olo oli levoton. Tämä heijastui tietysti yöuniin ja aloin väsymään liikaa. Alkuun tein joogaa vain niin että kävin matolle makaamaan. Makasin siinä niin kauan että sydämen syke rauhoittuu. Vaikeetahan tämä alkuun oli. Kokeilin tähän myös piikkimattoa joka on kyllä tehokas jos vaan saa itsensä rennoksi. Muuten se pistelee ihan älyttömästi.

Kokeilin joogaa televisiosta tuleen jooga-ohjelman kautta. Noh, olen luonnostaan kankea enkä taipunut tietystikkään kaikkiin niihin vaikeisiin asentoihin. En muista nyt mikä jooga tämä edes oli mutta aivan liian vaikea aloittelijalle. Ajattelin, että jostain on saatava ohjeet joogan aloitukseen ja hankin tarjouksesta joogakirjan ja dvd.n. Tämä oli ”lempeää joogaa” jonka ajattelin sopivan juuri minulle. Sopihan se! Innostuin harjoituksista ja opettelin liikkeet tarkasti kirjan ohjeiden avulla. Rohkeutta minulla ei ollut että olisin lähtenyt joogakurssille tai tunneille. Olin liian stressaantunut haastamaan itseäni, vaikka pidänkin haasteista ja siitä tunteesta kun voin ylittää itseni. Aina se ei kuitenkaan ole mieleinen tapa vaan on lähdettävä hakemaan oppeja omia polkuja pitkin.





Oikeanlaisen hengittämisen harjoittelu oli äärimmäisen vaikeeta. Missä välissä piti hengittää sisään ja missä ulos. Tahti oli kyllä dvd.llä nopeatempoinen vaikka olikin rauhallisesta joogasta kyse. Ja vieläpä lempeästä joogasta. Pikkuhiljaa taito alkoi löytymään ja huomasin joogan tuottavan tulosta nopeasti. Monina aikaisina aamuina laitoin kahvinkeittimen päälle ja otin hetken itselleni ja joogasin. Ihan vaan viitisen minuuttia aamussa. Se oli riittävä. Stressaantunut keho ja mieli alkoivat tasapainoittua ja olin valmis päivän haasteisiin. Aloin huomaamaan ja aistimaan asioita paljon paremmin. Olin rennompi. Kankea kehoni alkoi pikkuhiljaa joustamaan paremmin ja ottamaan liikkeitä vastaan.

Joogaa olen harrastellut ihan kotona omien mieltymysteni mukaan. Ajoittain tämä on jäänyt pitkäksikin aikaan. Tilanteet muuttuivat, niin asuminen, paikkakunta kuten työtkin. Jokin siinä on kun rutiini rikkoutuu niin sen palauttaminen on vaikeempaa kuin ylläpitäminen. Käydessäni hiljattain mindfulness -kurssin, opin taas uusia taitoja. Hengittäminen helpottui, opin kuuntelemaan kehoani, kokeilin mindfulness -joogaa. Nykyään on erilaista joogata, kun ei tee vaan liikkeitä mekaanisesti vaan on mieli ja keho mukana. Tekeminen ei ole enää niin suorituskeskeistä vaan enemmän kehon kuuntelua. Mitä keho nyt kaipaa, onko se voimajoogaa vai lempeää joogaa

Tuntuu hienolta, että vaikka taukoa olisikin takana niin voi silti palata mieleisen lajin pariin. Keholla on ihmeellinen kyky mukautua ja lihasmuistiin on jäänyt lukuisat harjoituskerrat. Tietysti aika myös verottaa ja menee hetki ennen kuin palautuu takaisin siihen, mitä joskus oli. Ajoittain myös tauko tekee hyvää, keho toimii paremmin ja on kyky kehittyä vieläkin paremmaksi. Harjoittelu kannattaa aina.

Keho on kyllä uskomaton. Jos paahtaa joka päivä vaan eteenpäin niin jää helposti kehon viestit kuulematta. Näin kävi ainakin itselleni. Nykyään kun on oppinut pysähtymään ja kuuntelemaan itseään, niin kehon viestit tulevat paremmin esille. Keho kyllä kertoo mitä se tarvitsee, kunhan malttaa kuunnella. En ole täydellinen joogaaja, mutta teen sitä omaa hyvinvointiani ajatellen, joka on mielestäni se tärkein.

 

Inspiroivia hetkiä!



Terkuin


Hanna ja Tumppi



P.S. Tumppi on aina mukana kun jotain tapahtuu. Oma rakas koirani. Kuvat on otettu aikaisemmin, silloin kun Tumpilla oli vielä molemmat korvat pystys. Verikorva sattumuksen vuoksi uusissa kuvissa Tumpilla on toinen korva rutussa. Pääset sen postauksen lukemaan tästä. Täytyy jossain vaiheessa katsoa jos päivittäisi joogakuvia tuoreempiin.



2 kommenttia:

  1. Jooga on kyllä mukavaa, joskus itekin koittanut! :) Sit kokeiltiin joskus lukiossa liikuntapäivänä tai chi/taiji:ta, se oli hankalaa! :D Kivaa sekin, mutta haasteellista kun piti pakottaa keho liikkumaan mahdollisimman hitaasti ja tasaisesti.

    Tumppikin on aina liikunnassa mukana? :) Leppo tulee kans aina "auttamaan" jos joku jumppaa, eli hääräämään siihen vierelle ja kerran tuli makaamaan mun mahan alle kun lankutin. :D Hyvä siinä yrittää sit hätistellä koiraa pois kun ei pinnistelyltään pysty kunnolla puhumaan. On ne semmosia mussukoita nuo koiruudet. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooga on kyl niin tehokas laji :) varsinkin kun saa mielen mukaan eikä tartte väkisin suorittaa vaa tekee sen takia kun siitä tulee hyvä mieli. Nykyää joogaan ja meditoin ennen kun lähen tekemään jotakin jännittävää tai stressaavaa asiaa. Saa paremmin irti itsestään ja kehon heräteltyä. Samoten ennen juoksulenkkiä tehty jooga antaa kummasti energiaa ja voimaa. Keho herää ja mieli terävöityy :)

      Juurikin tuollaiset lajit on rankkoja joissa täytyy tehdä liikkeet hitaasti ja tarkasti :D tuottanu itellekkin päänvaivaa kun oon enemmän "pikajuoksija" tyyppiä. Verenmaku suussa tekemiin on ollu pitkään se oma juttu ja ajanmyötä päässy siitä tasapainoon että voi rennomminkin tehdä :)

      Juu Tumppi on ain mukana kun jotain tapahtuu :D hyvä joogaa kun toinen puskee syliin polvi-istunnassa :D hahah voi Leppo! Yritä siinä juu lankuttaa ku toinen tulee kurkkaa "mitä sä teet?" :D Tumppi tekis lupsaushyökkäyksen! :D on sellanen nuoleskelija aina :D

      Koiruudet on iha parhaita karvakavereita <3

      Poista

Kiitos mukavasta kommentistasi :)