Aloitin
joogan harrastamisen suunnilleen neljä vuotta sitten. Olin alkuun
täysin hukassa koko lajin kanssa mutta jokin tässä kiehtoi
mieltä. Oliko se joustavuus, rentous, mielen ja kehon tasapaino vai kaikki
nuo yhteensä.
Jooga
alkoi samoihin aikoihin kun aloitin työt ensimmäisessä
työpaikassani. Ja olin muuttanut pois lapsuuden kodistani ja juuri muuttanut yhteiseen kotiin puolisoni
kanssa. Olin ylistressaantunut kaikista muutoksista ja keho sekä mieli kävivät
ylikierroksilla. Vaikka makailin pelkästään sohvalla niin syke
hakkasi hulluna ja olo oli levoton. Tämä heijastui tietysti yöuniin
ja aloin väsymään liikaa. Alkuun tein joogaa vain niin että kävin
matolle makaamaan. Makasin siinä niin kauan että sydämen syke rauhoittuu.
Vaikeetahan tämä alkuun oli. Kokeilin tähän myös piikkimattoa joka on
kyllä tehokas jos vaan saa itsensä rennoksi. Muuten se pistelee
ihan älyttömästi.
Kokeilin
joogaa televisiosta tuleen jooga-ohjelman kautta. Noh, olen
luonnostaan kankea enkä taipunut tietystikkään kaikkiin niihin vaikeisiin
asentoihin. En muista nyt mikä jooga tämä edes oli mutta aivan liian vaikea aloittelijalle. Ajattelin, että jostain on saatava
ohjeet joogan aloitukseen ja hankin tarjouksesta
joogakirjan ja dvd.n. Tämä oli ”lempeää joogaa” jonka
ajattelin sopivan juuri minulle. Sopihan se! Innostuin harjoituksista
ja opettelin liikkeet tarkasti kirjan ohjeiden avulla. Rohkeutta
minulla ei ollut että olisin lähtenyt joogakurssille tai tunneille.
Olin liian stressaantunut haastamaan itseäni, vaikka pidänkin
haasteista ja siitä tunteesta kun voin ylittää itseni. Aina se ei
kuitenkaan ole mieleinen tapa vaan on lähdettävä hakemaan oppeja
omia polkuja pitkin.
Oikeanlaisen
hengittämisen harjoittelu oli äärimmäisen vaikeeta. Missä
välissä piti hengittää sisään ja missä ulos. Tahti oli kyllä
dvd.llä nopeatempoinen vaikka olikin rauhallisesta joogasta kyse. Ja vieläpä
lempeästä joogasta. Pikkuhiljaa taito alkoi löytymään ja
huomasin joogan tuottavan tulosta nopeasti. Monina aikaisina aamuina
laitoin kahvinkeittimen päälle ja otin hetken itselleni ja
joogasin. Ihan vaan viitisen minuuttia aamussa. Se oli riittävä.
Stressaantunut keho ja mieli alkoivat tasapainoittua ja olin valmis
päivän haasteisiin. Aloin huomaamaan ja aistimaan asioita paljon
paremmin. Olin rennompi. Kankea kehoni alkoi pikkuhiljaa joustamaan
paremmin ja ottamaan liikkeitä vastaan.
Joogaa
olen harrastellut ihan kotona omien mieltymysteni mukaan. Ajoittain
tämä on jäänyt pitkäksikin aikaan. Tilanteet muuttuivat, niin
asuminen, paikkakunta kuten työtkin. Jokin siinä on kun rutiini rikkoutuu niin
sen palauttaminen on vaikeempaa kuin ylläpitäminen. Käydessäni
hiljattain mindfulness -kurssin, opin taas uusia taitoja.
Hengittäminen helpottui, opin kuuntelemaan kehoani, kokeilin
mindfulness -joogaa. Nykyään on erilaista joogata, kun ei tee vaan
liikkeitä mekaanisesti vaan on mieli ja keho mukana. Tekeminen ei ole enää
niin suorituskeskeistä vaan enemmän kehon kuuntelua. Mitä keho nyt
kaipaa, onko se voimajoogaa vai lempeää joogaa.
Tuntuu hienolta, että vaikka taukoa olisikin takana niin voi silti palata mieleisen lajin pariin. Keholla on ihmeellinen kyky mukautua ja lihasmuistiin on jäänyt lukuisat harjoituskerrat. Tietysti aika myös verottaa ja menee hetki ennen kuin palautuu takaisin siihen, mitä joskus oli. Ajoittain myös tauko tekee hyvää, keho toimii paremmin ja on kyky kehittyä vieläkin paremmaksi. Harjoittelu kannattaa aina.
Tuntuu hienolta, että vaikka taukoa olisikin takana niin voi silti palata mieleisen lajin pariin. Keholla on ihmeellinen kyky mukautua ja lihasmuistiin on jäänyt lukuisat harjoituskerrat. Tietysti aika myös verottaa ja menee hetki ennen kuin palautuu takaisin siihen, mitä joskus oli. Ajoittain myös tauko tekee hyvää, keho toimii paremmin ja on kyky kehittyä vieläkin paremmaksi. Harjoittelu kannattaa aina.
Keho on
kyllä uskomaton. Jos paahtaa joka päivä vaan eteenpäin niin jää
helposti kehon viestit kuulematta. Näin kävi ainakin itselleni.
Nykyään kun on oppinut pysähtymään ja kuuntelemaan itseään,
niin kehon viestit tulevat paremmin esille. Keho kyllä kertoo mitä
se tarvitsee, kunhan malttaa kuunnella. En ole täydellinen joogaaja,
mutta teen sitä omaa hyvinvointiani ajatellen, joka on mielestäni
se tärkein.
Inspiroivia
hetkiä!
Terkuin
Hanna ja Tumppi
P.S.
Tumppi on aina mukana kun jotain tapahtuu. Oma rakas koirani. Kuvat on otettu aikaisemmin, silloin kun Tumpilla oli vielä molemmat korvat pystyssä. Verikorva sattumuksen vuoksi uusissa kuvissa Tumpilla on toinen korva rutussa. Pääset sen postauksen lukemaan tästä. Täytyy jossain vaiheessa katsoa jos päivittäisi joogakuvia tuoreempiin.
Jooga on kyllä mukavaa, joskus itekin koittanut! :) Sit kokeiltiin joskus lukiossa liikuntapäivänä tai chi/taiji:ta, se oli hankalaa! :D Kivaa sekin, mutta haasteellista kun piti pakottaa keho liikkumaan mahdollisimman hitaasti ja tasaisesti.
VastaaPoistaTumppikin on aina liikunnassa mukana? :) Leppo tulee kans aina "auttamaan" jos joku jumppaa, eli hääräämään siihen vierelle ja kerran tuli makaamaan mun mahan alle kun lankutin. :D Hyvä siinä yrittää sit hätistellä koiraa pois kun ei pinnistelyltään pysty kunnolla puhumaan. On ne semmosia mussukoita nuo koiruudet. <3
Jooga on kyl niin tehokas laji :) varsinkin kun saa mielen mukaan eikä tartte väkisin suorittaa vaa tekee sen takia kun siitä tulee hyvä mieli. Nykyää joogaan ja meditoin ennen kun lähen tekemään jotakin jännittävää tai stressaavaa asiaa. Saa paremmin irti itsestään ja kehon heräteltyä. Samoten ennen juoksulenkkiä tehty jooga antaa kummasti energiaa ja voimaa. Keho herää ja mieli terävöityy :)
PoistaJuurikin tuollaiset lajit on rankkoja joissa täytyy tehdä liikkeet hitaasti ja tarkasti :D tuottanu itellekkin päänvaivaa kun oon enemmän "pikajuoksija" tyyppiä. Verenmaku suussa tekemiin on ollu pitkään se oma juttu ja ajanmyötä päässy siitä tasapainoon että voi rennomminkin tehdä :)
Juu Tumppi on ain mukana kun jotain tapahtuu :D hyvä joogaa kun toinen puskee syliin polvi-istunnassa :D hahah voi Leppo! Yritä siinä juu lankuttaa ku toinen tulee kurkkaa "mitä sä teet?" :D Tumppi tekis lupsaushyökkäyksen! :D on sellanen nuoleskelija aina :D
Koiruudet on iha parhaita karvakavereita <3