Nyt kun
vetelemme vielä tammikuun puolessa välissä, niin uskaltaudun
kertoilemaan vielä viime vuoden tapahtumia.
Kävin
läpi joka kuukaudelta kuvia ja valitsin niistä parhaimmat otokset.
Otokset, jotka kuvastaisivat ja muistuttaisivat kyseisestä
kuukaudesta eniten.
Lähdetäänpä liikkeelle ja palataan vielä hetkeksi viime vuoteen!
Tammikuu
2017
Ensimmäiseen
kuvaan valikoitui treenikalenteri ja seinäkalenteri. Uusi kokonainen
vuosi oli edessäpäin, täynnä mahdollisuuksia ja uusia kokemuksia.
Tähän tammikuuhun liittyy kyllä paljon tunteita, edellinen työni
päättyi ja edessä oli työttömyys. Ajattelin silloin, että
tulisi ainakin sitten treenattua kun on aikaa. Ajattelin myös, että
jos saisi uutta motivaatiota liikkumisen suhteen uuden
treenikalenterin myötä.
Seinäkalenteri
oli kyllä äärimmäisen ihastuttava. Täynnä kannustusta ja
tsemppihenkeä. Sitä mitä eniten tarvitsin.
Helmikuu
2017
Helmikuussa
suunnistimme Lahteen. Kuvassa Tumppi katselee Lahden Vesijärveä. Järvi
oli kunnon jäässä ja oli mukavaa lenkkeillä vähän eri
maisemissa. Muistan kyllä, kuinka kylmä silloin oli. Kunnolla vaan
päälle niin johan tarkenee. Sillä reissulla tuli nähtyä paljon
kavereita ja sukulaisia. Kuten aina kun Lahteen asti tulee lähdettyä.
Maaliskuu
2017
Haaveilin
pitkään, että sitten kun on oma piha niin haluan siellä
harrastella Tumpin kanssa vähän agilitya. Tietenkin kevyitä
harjoitteita, jotka eivät rasita niveliä. Meiltä löytyy kotoota
tällainen kiva putki. Tumppi mahtuu siitä hyvin kulkemaan ja oli
kiva harjoitella putkitreenejä hieman takapihalla.
Piha
oli vielä keskeneräinen kaikkine lehtipeitteineen. Muutimme
kyseiseen asuntoon marraskuussa 2016 ja nyt pääsisimme pikkuhiljaa laittamaan pihaa kuntoon.
Huhtikuu
2017
Huhtikuun
lopulla vietimme Tumpin 11v. synttäreitä! Päivästä muistan hyvin
kuinka ei ollut kovinkaan lämmin kun synttäreitä vietimme. Kävimme
Lenkkeilemässä Kupittaan puistossa ja pyörähdimme koirapuistolla.
Tumpilla oli ainakin mukava päivä. Kirjottelin tästä tänne
blogiinkin. Voit halutessasi käydä lukemassa sen postauksen alla
olevasta linkistä;
Toukokuu
2017
Toukokuusta
muistan hyvin kun helatorstaina suuntasimme kentälle harrastamaan
rally-tokoa. Tämä on ollut meille äärimmäisen mukavaa tekemistä.
Olimme muistaaksen silloin pitäneet hieman taukoa ja tässä saimme
hieman harjoitella ja herätellä opittuja taitoja. Kuvasta näyttää,
että oli äärimmäisen lämmintä. Totuus oli kuitenkin toinen;
kylmä viima vaan puhalteli pitkin kenttää. Kyltit kääntyilivät
väärään suuntaan ja niitä saikin olla välillä kääntämässä
ja hakemassa kun tuuli kuljetti niitä pitkin kenttää.
Loppuvaiheessa minulla taisinkin olla huppari päällä.
Kesäkuu
2017
Kesäkuun
paras muisto oli kun saimme meille vihdoin ja viimein oman auton!
Olimme siitä niin pitkään haaveilleet ja toivoneet. Muistan hyvin
sen jännityksen, joka oli ensimmäisen auton omistajana. Kaikki uusi
jännitti niin paljon ja se, että kuinka pärjätään näin
rahallisesti kuin muutenkin. Osaammeko, tiedämmekö, opimmeko. Hyvin
kaikki onneksi sujui. Muistan silloin, kuinka mahtavaa oli saapua
uuteen työpaikkaan omalla autolla. Kesäkuussa sain tosissaan uuden
työpaikan ja tammikuusta asti kestänyt työttömyyteni päättyi.
Heinäkuu
2017
Heinäkuussa
ehdimme nauttia kesästä oikein kunnolla. Vietimme paljon aikaa
pihalla ja nautimme kesäpäivistä täysillä. Onneksi oli lämmin
kesä. Ainakin täällä Turussa. Muistan kaikki ne ihanat kesäretket,
jotka teimme puolisoni sukulaisten kanssa.
Heinäkuun
alussa lähdimme tekemään kesäretken autolla. Nappasimme Tumpin
myös matkaan. Muistan, kuinka suuntasimme ihan uusille reiteille ja
seuduille. Löysimme mahtavan uima-rannan, jossa ei ollut silloin
ketään. Tämä oli kyllä niin upea ja merimaisema oli mahtava.
Nautimme päivästä rannalla ja Tumppikin pääsi sinne
tallustamaan. Muistan kyllä hyvin, kuinka merenrannalla oli kova
tuuli ja tuntui, että jäätyy pystyyn. Hyrr.. Kuinka kesällä
voikin olla niin kylmä. Ei ollut todellakaan mikään auringonotto
ilma taikka rantasää.
Myöhemmin
ymmärsin, että ei ranta ollut mikään salainen ja hiljainen.
Toisena kertana kun saavuimme rannalle puolisoni sukulaisten kanssa
niin ranta olikin yllättäen täynnä porukkaa. Se siitä meidän
kuvittelemasta salaisesta rannasta.. :D
Kirjottelin
näistä retkistä enemmän blogiinki. Postaukseen pääset alla
olevasta linkistä;
Elokuu
2017
Elokuussa
suuntasimme ensimmäiselle pidemmälle automatkalle. Tällä kertaa
kohteena Lahti. Tumppi oli onnessaan päästessään reissuun, itseä
hieman mietitytti pitkä ajomatka. Reissu sujui kuitenkin mahtavasti
ja paljon ehdittiin taas nähdä Lahdessa.
Siitäkin on postaus;
Syyskuu
2017
Syyskuussa
innostuin muutoksista. Koin, että nyt kun syksy hiipii niin on aika
tehdä jotakin muutoksia. Olin pitänyt koko kesän hiusten
värjäyksestä taukoa ja oli hyvä aika muuttaa hiusväriä uuteen.
Päädyin heittämään tällä kertaa punaista. Olenhan ennenkin
ollut punapää, koin sen sopivan itselleni parhaiten. Ja niin monet muutkin sanoivat samaa kun kysyin mielipidettä hiusväristä.
Hiustyyleistäni
olin kirjoittanut oman koosteensa;
Syksyllä
tuli myös aika päivittää silmälaseihin uudet linssit. Samalla valitsin uudet kehykset. Minua tietysti jännitti hurjasti
muutos, silmälasit vaikuttavat ulkonäköön niin paljon. Alkuun
kesti niin pitkää tottua, muistan kuinka vaikea oli olla uusilla
silmälaseilla. Halusin koko aika ottaa ne pois päästäni. Milloin
uudet lasit valuivat, milloin painoivat korvaa. Häiritsivät
olemistani. Huomasin kuitenkin autoillessa, kuinka pimeässä
näkeminen ja ajaminen helpottui. Muutos oli aiheellinen. Meni kyllä
hetki, että totuin uusiin laseihin ja päälle muuttuneeseen
hiusväriin. Mutta olin lopulta todella tyytyväinen uskaltauduttuani
muuttumaan :)
Lokakuu
2017
Lokakuussa
halusin aloittaa juoksemaan. Kävin pariin otteeseen kokeilemassa
varovasti juoksua uusilla juoksukengilläni. Halusin uskoa, että
olisin nyt valmis. Polveni alkoi kiukuttelemaan entistä enemmän ja
siinä vaiheessa kun suunniteltu juoksulenkki vaihtuikin kävelyyn
niin ajattelin, että ei tästä mitään tule. Sain tuomion
lääkäriltä, että näyttää siltä ettei tällä polvella voi
paljoa juosta. Ei ollut ensimmäinen tuomio. Päätin lopulta, kun
polvi alkoi kiukuttelemaan jo tavallisessa kävelyssä, että nyt on
tehtävä jotakin. Varasin ajan fysioterapeutille. Hän on ollut sitä
mieltä, että kyllä polvi saadaan kuntoon ja pääset vielä
juoksemaan. Matka jatkuu edelleen..
Ensimmäinen
kuntoutuspostaus;
Marraskuu
2017
Yritin pitkään pohtia, mitä ihmettä tuli tehtyä marraskuussa. En saa
mieleeni oikein mitään. Keskityinkö silloin päivittäiseen
venyttelyyn ja jumppailuun, töiden tekoon ja elämään tavallista arkea.
Muistan ainakin, kun saimme lunta tänne Turkuun ja nautin siitä
yhdessä Tumpin kanssa. Oleminen ja lepäily on myös tärkeetä.
Ainahan ei tarvitse olla jotakin suorittamassa kuin pyörittää omaa arkea
:D Päivittäin tulee kuitenkin aina ulkoiltua ja nautin täysillä
aamun rauhallisista lenkeistä :)
Joulukuu
2017
Joulukuussa
olimme päättäneet, että lähdemme Lahteen viettämään joulua.
Oli mukava, ettei tarvinnut sen kummemmin olla kotia
laittamassa. Kuitenkin innostuin laittamaan edes vähän joulua;
muutamat koristeet ja punaiset liinat.
Aattona
suuntasimme Lahteen heti minun töiden jälkeen. Lahdessa nautimme
jouluruokaa ja joka päivälle oli eri paikka jossa ruokailla. Oli
mielestäni ihan mukava joulu, tuli nähtyä paljon sukulaisia ja
vietettyä rauhassa aikaa.
Tammikuu
2018 ja tämä päivä
Nyt
tammikuussa blogillani tuli täyteen kaksi vuotta! Jippijei! Johan
sitä on jo tovin tässä ehtinyt kirjoittelemaan. Välillä
menestyksekkäästi ja välillä ei niin menestyksekkäästi. Haluan
kuitenkin, että pysyn tavoitteissani:
Kirjoittaa
vähintään kerran kuukaudessa
Kirjoittaa
ilman älytöntä painetta
Kirjoittaa
aiheista ”koiranomistajuus ja hyvinvointi”
Painopisteinä arki oman koiran kanssa ja sisällyttää siihen liikuntaa,
hyvinvointia ja elämäntapaa.
Olla
oma itseni
Kehittyä
Oppia
Tänään
nautin vapaapäivästäni. Ihastelin, kuinka paljon olikaan tullut lunta viime yön aikana. Lähdin taittamaan aamulenkkiä ja oli vähän
sellainen tahmea olo. Tuntui, ettei oikein ollut vedossa. Päätin
kuitekin, että nyt lähdetään tallustamaan kunnon metsälenkille. Tykkään siitä, kun pääsen kotiovelta nopeasti ihanaan metsään.
Nauttimaan siitä rauhasta. Metsä oli kaikin puolin niin kaunis ja
valoisa.
Tumppi
rakastaa lunta niin paljon. Herrasta on ihanaa kahlata kunnolla
lumessa ja tutkia erilaisia jälkiä. Metsässä on kiva liikkua
vaikka Tumppi syökin koko aika keppejä. Eihän siinä muuten
mitään, mutta kun herran pitää niitä oikeasti syödä.
Kepinpalaset eivät oikein sula vatsassa. Muutoin metsälenkit ovat
rauhoittavia. Ainut tämä keppien jatkuva popsiminen..
Hauskin
juttu oli, kun huomasin Tumpin liukastelevan. Olin heti että ”voi
sua!” ja kävellessäni eteenpäin astuen samaan kohtaan niin en
osannut heti ajatella loppuun asti. Liukastuin ja kaaduin itsekkin mutta
onneksi pehmeästi takapuolen päälle. Kömmähdyksessä ei onneksi
sattunut kummallekkaan mutta huvitti jälkikäteen että pitikö
kävellä juuri samasta kohdasta, jossa Tumppi oli liukastellut.
Jälkiviisaus on parasta :D
Tästä
on hyvä startata kunnolla tämä vuosi! Vaikka nyt mennäänkin jo
tammikuun puolessa välissä.. :D
Ihanaa
tätä vuotta!
Terkuin
Hanna
ja Tumppi
Seuraa meitä;
Facebook ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”
Instagram @hannahtuulia
Bloglovin' ”Aktiivista elämää sohvaperunan kanssa”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos mukavasta kommentistasi :)